Kiinteistödatan peruskorjaus – nopean takaisinmaksuajan PTS-hanke?

Pekka Paaskunta|2023-04-18T14:53:34+03:0018.4.2023|

Oletko joskus ihmetellyt, miten eri ihmisillä tai tiimeillä voi kaikilla olla päivän käyttöasteesta eri näkemys ja numero? Oliko toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto iso urakka? Törmäätkö arjessa virheelliseen tai puutteelliseen kiinteistödataan? Säilötäänkö teillä ylipäätään monipuolisesti dataa, kuten kiinteistöjen perustietoja?

Jos vastasit yhteenkin kysymykseen kyllä, on korjausvelkaa todennäköisesti päässyt kertymään – ei fyysisesti kiinteistöihin, vaan aineettomaan omaisuuteen.

Datan korjausvelka vaikuttaa yrityksen toimintaan samoin kuin fyysinen kiinteistöjenkin korjausvelka. Aineetonkin omaisuus kannattaisi siis huomioida huolto- ja PTS-suunnitelmissa.

Kiinteistödatan laatuun liittyvän korjausvelan kertyminen vaikuttaa yrityksen toimintaan hyvin samaan tapaan kuin fyysisen korjausvelan kertyminen kiinteistöihinkin. Esimerkiksi ylläpito- ja hallintokulut kasvavat ja tulevaisuuden investointitarpeet kasautuvat. Puhumattakaan siitä, että omaisuuden arvo laskee. Uusi tietosuojalainsäädäntö korostaa asian tärkeyttä entisestään. Jatkan tätä vertailua tarkemmin blogin lopussa (taulukko 1).

Kiinteistödatan korjausvelalla on suora vaikutus koko yrityksen riskitasoon ja sen hallintaan. Perinteisesti kiinteistöyhtiöt ovat hallinneet tietojärjestelmiin liittyviä riskejä muun muassa varmistamalla omistajuuden omaan dataansa. Lisäksi useimmiten on sopimuksellisesti huolehdittu, että oman datan saa järjestelmävaihdostilanteessa tietokannoista ulos ja, että toimittajilla on myötävaikutusvelvollisuus datasiirtojen toteuttamiseen. Näin pyritään välttämään mm. ”lock-in”-tilanteita.

Mitä enemmän korjausvelkaa datassa, sitä suurempi lock-in nykyisiin tietojärjestelmiin. Riskit on kuitenkin hallittavissa.

Nämä riskienhallintakeinot ovat edelleen hyvin tärkeitä, mutta käytännön tasolla herkästi kuitenkin merkityksettömiä, mikäli dataan pääsee kerääntymään korjausvelkaa. Mainittujen keinojen ohella yhtä tärkeää tulisi olla datan jatkuva laadunvarmistus. Tähän on kaksi lähestymistapaa, jotka molemmat tarvitaan, jotta tietoja voidaan tosiasiallisesti tarpeen tullen hyödyntää, oli kyse sitten järjestelmävaihdostilanteesta tai datan hyödyntämisestä esimerkiksi johdon raportointihankkeessa:

  1. Oikea vastuujako tietojärjestelmän ja ihmisten toiminnan välillä. Pandian näkemys on, että vastuu datan laadusta tulisi moderneissa tietojärjestelmissä olla melko vahvasti järjestelmän puolella, etenkin kun puhutaan kriittisestä ns. ”master datasta”. Tietojärjestelmissä tulisi olla riittävät validoinnit ja säännöt sen varmistamiseksi, että oikeisiin kenttiin on mahdollista syöttää vain niihin kuuluvaa tietoa ja oikeassa formaatissa. Todellisuus on usein erilainen. Jos vaikkapa puhelinnumero voidaan syöttää viiteen eri kenttään päivän fiiliksestä riippuen, ja on ihmisen muistista kiinni, tuliko numero syöttää kansainvälisessä (+35840…) vai kansallisessa (040…) muodossa, ja pitikö suuntanumero erottaa välilyönnillä, viivalla vai ei ollenkaan, niin jo luonnonlait määräävät, että data ei tule pysymään laadukkaana. Tämä ei ole ihmisten vika, vaan tietojärjestelmien. Tilanne ei välttämättä ole jokapäiväisessä toiminnassa ongelma (riippuu siitä, miten ja missä kyseistä dataa käytetään), mutta data ei ole välttämättä hyödynnettävissä silloin, kun sitä tarvitaan. Lisäksi ohjelmiston vaihdon yhteydessä voi olla edessä melkoinen jumppa (eli käytännössä lock-in-riski nykyisiin järjestelmiin on koholla).
  2. Systemaattinen ja kriittinen ote datan hallintaan yrityksissä. Vastuu ei voi olla lopulta täysin järjestelmän puolellakaan. Fiksusti toimivien tietojärjestelmien ohella tarvitaan myös fiksusti toimivia organisaatioita ja prosesseja. Mietittäessä esimerkiksi uuden tärkeän datan tallettamista ensimmäistä kertaa, tulisi miettiä aina kriittisesti mihin ja miten tätä tietoa olisi pitkässä juoksussa järkevää tallentaa. Tässä ajattelussa kannattaa etupäässä ajatella syitä tiedon tallentamiselle ja sen käyttötarkoitusta – tallenna data sinne, missä sitä tarvitaan ja tavalla, joka palvelee sen käyttötarkoitusta. Todennäköisesti osa tiedoista alkaa kaikesta huolimatta ennemmin tai myöhemmin ”mätänemään” ja mitä pitempään esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotosta on kulunut, sitä suurempi on todennäköisyys, että korjausvelkaa on päässyt kertymään. Tämä on luonnonlaki siinä missä entropiakin. Olisikin tärkeää tehdä datalle jatkuvasti huoltotoimenpiteitä ja säännöllisesti peruskorjausoperaatioita. Kiinteistöissä osa normaalia riskienhallintaa on tarkistaa palosammuttimet, -varoittimet ja pelastussuunnitelma. Tietohallinnossa paras pelastussuunnitelma voi hyvin olla datan laadusta huolehtiminen ja säännölliset tarkastukset, jotta järjestelmien vaihtamisen kynnys pysyy matalana esimerkiksi kriisin tullessa eteen. Tietohallinnon varauloskäynti saattaa hyvin olla vaihtoehtoisen järjestelmän tietomalli.

Dataan liittyvät puutteet johtuvat usein tietojärjestelmien toiminnasta ja luonnonlaeista – ihmisten vika se ei ole. Riskit pienenevät, mikäli tietojärjestelmät toimivat fiksusti ja yritykset suhtautuvat dataan kuten fyysiseenkin omaisuuteensa (huolto ja peruskorjaukset!).

Kuten aiemmissa blogeissani olen jo tuonut esiin, toiminnanohjausjärjestelmän vaihtamisesessa suurin urakka on datasiirrot, jotka riippuvat suoraan siitä, miten paljon siirrettävää dataa on, kuinka laadukasta se on ja kuinka lähellä vanhan ja uuden järjestelmän tietomallit ovat toisiaan. Kennon osalta tietomalli poikkeaa jonkin verran totutusta, joka tarjoaa monia hyötyjä yrityksille. Lisäksi Kennosta on myös tietoisesti tehty datan validointien suhteen tarkka, jonka myötä laatuvaatimukset siirrettävälle datalle korostuvat. Näiden valintojen myötä kenellekään ei tule yllätyksenä, että tiedonsiirron kanssa on jonkin verran jumpattava, vaikka data olisi kohtuullisen laadukastakin.

Kennoon siirtymistä tällä hetkelle pohtiville on nyt otollinen hetki miettiä, mikä on datan tilannekuva ja miettiä millaisia toimenpiteitä olisi syytä toteuttaa tulevina kuukausina ja vuosina. Olisiko syytä tehdä ylläpitokorjauksia vai kenties isompi peruskorjaus? Pitäisikö rakentaa muutama varauloskäynti? Teemaan kannattaa panostaa, mutta laajuuden voi kukin päättä itse.

Oli edessä järjestelmähankkeita tai ei, kaikki toimenpiteet vievät asioita todennäköisesti eteenpäin vähentäen välittömästi yrityksen riskitasoa ja pienentäen hallintokuluja. Mikäli datalle jonain päivänä tulee uusia hyödyntämistarpeita, on huoltoon ja peruskorjauksiin käytetty työaika ja eurot todennäköisesti 1:1 pois myöhemmin vaaditusta ajan- ja rahankäytöstä. Hyödyntämistarve voi olla esimerkiksi johdon raportoinnin hanke, integraatioprojekti tai toiminnanohjausjärjestelmän vaihto.

Kaikki datan huolto ja korjaustoimet vähentävät välittömästi riskejä ja hallintokuluja. Käytetty työaika ja eurot ovat samalla 1:1 pois myöhemmin vaadittavasta ajan- ja rahankäytöstä esimerkiksi integraatioprojekteissa, johdon raportointihankkeissa tai Kennoon siirtymisessä.

Annamme mielellämme vinkkejä datan huolto- ja peruskorjaustoimenpiteisiin liittyen ja sparrailemme tarkemmin esimerkiksi Kennon tietomallista. Ole rohkeasti meihin yhteydessä, niin jutellaan lisää!

Taulukko 1: Kiinteistöjen vs Datan huolto ja peruskorjaus – hyödyt lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä

Kiinteistöt / fyysinen omaisuus Data / aineeton omaisuus
Lyhyt tähtäin Hyvin huolletuissa kiinteistöistä kertyy vähemmän vikailmoituksia ja valituksia -> Pienemmät ylläpitokulut Hyvin huolletun datan myötä ”oikeasta numerosta” kiistely vähenee, työaikaa ei mene virheiden korjaamiseen ja puutteellinen data ei johda puutteelliseen toimintaan –> Pienemmät hallintokulut
Keskipitkä tähtäin Peruskorjatussa kiinteistössä vuokrattavuus on parempi ja vaihtuvuus pienempi –> Kiinteistö on omistajalleen arvokkaampi Laadukkaan datan päälle voidaan rakentaa laadukasta raportointia ja johtamista –> Data on omistajalleen arvokkaampaa
Pitkä tähtäin Kun korjataan suunnitelmallisesti, ei kasaudu valtavia kertapommeja maksettavaksi myöhemmin –> Toiminta on ennakoitavampaa ja riskit pienemmät Yhtiö, jossa datan laatuun suhtaudutaan suunnitelmallisesti, on ketterämpi muutostilanteissa –> Esim. järjestelmän vaihto on pienempi ponnistus ja lock-in vähäisempi

Projektinhallinnalla ja uusilla ominaisuuksilla tukea budjetointiin

Pekka Paaskunta|2021-09-01T10:07:09+03:009.11.2020|

Budjetointikausi on käynnissä. Tässä kohtaa on hyvä hetki miettiä myös kehityskohteita – miten voitaisiin tehdä vielä parempia budjetteja tai helpottaa prosessia ensi vuonna?

Jälleen on se aika vuodesta, kun budjettien kasaaminen on asiakkaillamme kovimmassa vauhdissa. Samaan aikaan – tai oikeastaan koko kuluneen vuoden ajan –  on Pandian taloustiimin kehityskin keskittynyt paljolti budjetointiin ja suunnitteluun liittyvien ominaisuuksien kehittämiseen. Avaan tässä blogissa hieman tarkemmin, minkä parissa olemme viime aikoina painineet.

Uudishankkeiden ja peruskorjausten suunnittelu ja seuranta

Olemme aina pitäneet tärkeänä, että investointien (sis. korjausten ja pts-hankkeiden) suunnittelu huomioi yhtä lailla sekä isot että pienet hankkeet. Ilman suurempia hankkeita jää kokonaisuudesta iso pala puuttumaan, mutta toisaalta keskityttäessä vain näihin unohtuu helposti, että pienistä puroista kasvaa pitkässä juoksussa iso joki.

Pandia Investmentin näkökulmasta investoinnit onkin perinteisesti ”tasapäistetty” siten, että suunnitteluun voidaan ottaa kaiken kokoiset hankkeet mukaan. Malli on lähtenyt enemmän pienempien korjausten ja pts:n suunnittelusta ihan jo siksikin, ettei tietojen ylläpidosta tulisi kenellekään liian työlästä.

Suurempien hankkeiden suunnittelu lähtee kuitenkin aivan toisesta lähtökohdasta ja olennaiseksi nousee kokonaisbudjetin suunnittelun ja seurannan sijaan vaihe- ja toimittajakohtaiset tiedot, maksuerätaulukot jne. Tietoteknisessä mielessä haasteeksi nousee nopeasti järjestelmän käytettävyys, koska liian monimutkainen suunnittelu karkottaa käyttäjät. Myös integraatioiden kanssa on oltava tarkkana, sillä esimerkiksi toteumatietojen kohdistaminen kokonaisurakan sijaan vaiheille, litteroille ja lisätöille edellyttää tarkkuutta.

Tänä vuonna Pandia Investment -järjestelmään on tullut iso muutos julkaistuamme kokonaan uuden projektihallintamoduulin uudishankkeiden ja peruskorjausten suunnitteluun esimerkiksi ARA:n hankinta-arvoerittelyn mukainen projektimallia hyödyntäen. Uuden moduulin avulla mikä tahansa hanke tai korjaus voidaan Pandiassa yhdellä klikillä muuttaa ”projektiksi”, jolloin avautuu entistä järeämpi ja tarkempi projektisuunnittelun näkymä. Olemme näkymällä pyrkineet ratkomaan yllä mainittuja haasteita kuitenkaan kajoamatta järjestelmän perusperiaatteeseen, eli siihen, että hankkeen kuin hankkeen tulisi olla helposti perustettavissa ja ylläpidettävissä.

Uutta moduulia voit käyttää esimerkiksi seuraavasti:

  • Voit osittaa projektin vaiheiksi ja aliurakoiksi toimittajittain
  • Voit seurata hankkeen toteumaa ja aikataulua kunkin vaiheen osalta erikseen ja aina valmistumisen jälkeisiin lisätöihin asti (toteumaseuranta päivittyy automaattisesti laskuintegraation kautta, huomioiden litterat ja tiliöinnit)
  • Hankkeella voi olla kymmeniä toimittajia ja voit syöttää kullekin omat maksuerätaulukkonsa
  • Työkalun vakio-ominaisuuksiin kuuluu ARA:n hankinta-arvoerittelyn mukainen projektimalli ja lisäksi voit käyttää omia projektirakenteita
  • Kuten muidenkin hankkeiden, päivittyvät myös isompien hankkeiden osalta urakkatiedot verottajalle automaattisesti pellin alla

Uusi budjetoinnin käyttöliittymä Pandia Budgeting -järjestelmässä

Kuten hyvin tiedämme, voi kiinteistöyrityksen vuosibudjetointi olla melkoinen himmeli: Kohdekohtaiset budjetit, kuukausijyvitykset, hallintokulujen vyörytykset, pohja-arvot, loppuvuoden ennusteet jne. Erityisen raskaaksi malli muodostuu tyypillisesti, jos käytössä on tilitasoinen budjetointi, jolloin yksittäisiä rivejä voi olla satoja. Tällöin jo pelkästään näkymien rullaaminen edestakaisin tuottorivien ja alimpien kulurivien välillä voi muodostua työlääksi.

Tällaisia päänsärkyjä helpottamaan olemme kesän aikana kehittäneet kokonaan uuden budjetointinäkymän. Tavoitteena on ensisijaisesti ollut parantaa käytettävyyttä uudenlaisella visuaalisuudella ja responsiivisuudella. Insinöörejä kun olemme, onnistuimme silti lisäksi sisällyttämään mukaan myös entistä enemmän toiminnallisuutta, esimerkiksi budjettien pohja-arvot voidaan nyt valita huomattavasti aiempaa joustavammin.

Uusi budjetointinäkymä tuo muun muassa seuraavia hyötyjä:

  • Entistä parempi responsiivisuus erilaisille näytöille ja koko tilan hyödyntäminen tehokkaasti
  • Rivien ja budjetin eri osien piilottaminen helposti näkyvistä, jolloin on helpompi keskittyä olennaiseen
  • Yksittäisen rivin tai summarivin (esim. kokonaistuotot) kiinnittäminen yläpalkkiin ylös-alas rullaamisen välttämiseksi
  • Entistä monipuolisemmat ja vapaammat vertailuarvot käytettävissä budjetoinnin ja ennustamisen pohjana
  • Tallennettavien ja vahvistettavien budjettirivien valinta, arvojen nollaaminen ja muutosten peruuttaminen entistä helpompaa

Uudet ominaisuudet käyttöön seuraavaa budjetointikautta ajatellen?

Otathan meihin yhteyttä, niin demoamme uusien ominaisuuksien toimintaa mielellämme käytännössä. Pandia toivottaa työn iloa budjetoinnin loppukiriin!

Uusia mahdollisuuksia budjetointiin!

Pekka Paaskunta|2022-08-23T14:51:42+03:008.7.2019|

Budjetointikausi on käynnissä. Tässä kohtaa on hyvä hetki miettiä myös kehityskohteita – miten voitaisiin tehdä vielä parempia budjetteja tai helpottaa prosessia ensi vuonna?

Olemme kehittäneet monia uusia toiminnallisuuksia budjetointiin, joiden hyödyntämistä kannattaa miettiä:

1. Koostebudjetointi
2. Uudet vyörytykset
3. Kuukausibudjetointi

Mikäli teillä on budjetointijärjestelmämme käytössä, mutta ei muita tuotteitamme, saattaa sinua kiinnostaa myös seuraavat työkalut:

5. Rahoituskulujen budjetointi Pandia Financella (uutena mm. marginaalien simulointi)
6. Korjauskulujen ja investointien budjetointi Pandia Investmentillä

Osa ominaisuuksista on jo asiakkaittemme käytössä, osa taas on saatavilla palvelun laajennuspaketteina, joista voit kysyä lisää asiakaspäälliköltäsi.

Koostebudjetointi

Koostebudjetointi on monella ollut käytössä jo viime kaudella, mutta sitä on nyt kehitetty eteenpäin. Toiminnallisuudella voit helposti budjetoida yksittäisen tiliryhmän luvut kaikille kohteille tai suodatetulla kohdemäärälle koostetusti, esimerkiksi alueittaisten vesimaksujen korotukset. Uusilla lisäpiirteillä kustannukset on lisäksi jaettavissa esimerkiksi neliöiden suhteessa.

Uudet vyörytykset

Vyörytyksillä tarkoitamme yhtiötason kulujen ja tuottojen jakamista kohteille ja olemme nyt kehittäneet monia uusia vyörytyslogiikoita. Uusilla toiminnallisuuksilla voit vyöryttää esimerkiksi hallintokulut neliöiden tai asuntojen suhteessa. Käytössä on myös omat ”jyvitys- tai pisteytystaulukot”, jotka viimein korvaavat monimutkaiset excel-taulukot.

Kuukausibudjetointi

Viimein palveluumme on julkistettu myös kuukausibudjetoinnin toiminnallisuudet! Niiden avulla voit tiliryhmäkohtaisesti määritellä helposti sääntöjä koko vuoden lukujen jakamiseksi, esimerkiksi viime vuoden toteuman suhteessa tai käsipelillä määrittäen.

Rahoituskulujen budjetointi

Pandian lainojen hallinnan järjestelmä helpottaa merkittävästi rahoituskulujen budjetointia. Voit tehdä todella helposti ennusteet korkokehityksestä, jolloin lainamallinnusten pohjalta saat muutamalla klikillä tarkat ennusteet rahoituskuluista. Järjestelmää on kehitetty paljon eteenpäin viime aikoina myös ennustamisen näkökulmasta, esimerkiksi marginaalien simulointi ja kiinteiden korkojen ennustaminen swap-koroilla.

Korjausten ja projektien budjetointi

Investointien hallinnan järjestelmämme ytimessä on kiinteistöjen tekninen elinkaarimalli. Tämän pohjalta budjetoit kätevästi pts-hankkeet, peruskorjaukset ja pienemmät ylläpitohankkeet. Loppuvuonna ohjelmistoon julkaistaan myös uudet projektinhallintatyökalut, joiden avulla suuremmat projektit on helppoa suunnitella entistä tarkemmalla tasolla.

Pandia toivottaa työn iloa budjetointiin ja lämmintä kesää. Otathan asiakaspäällikköösi yhteyttä, mikäli haluat kehittää budjetointikäytäntöjäsi ensi kertaa varten!

Go to Top