kennopoiminta Archives

Kiinteistödatan peruskorjaus – nopean takaisinmaksuajan PTS-hanke?

Pekka Paaskunta|2023-04-18T14:53:34+03:0018.4.2023|

Oletko joskus ihmetellyt, miten eri ihmisillä tai tiimeillä voi kaikilla olla päivän käyttöasteesta eri näkemys ja numero? Oliko toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto iso urakka? Törmäätkö arjessa virheelliseen tai puutteelliseen kiinteistödataan? Säilötäänkö teillä ylipäätään monipuolisesti dataa, kuten kiinteistöjen perustietoja?

Jos vastasit yhteenkin kysymykseen kyllä, on korjausvelkaa todennäköisesti päässyt kertymään – ei fyysisesti kiinteistöihin, vaan aineettomaan omaisuuteen.

Datan korjausvelka vaikuttaa yrityksen toimintaan samoin kuin fyysinen kiinteistöjenkin korjausvelka. Aineetonkin omaisuus kannattaisi siis huomioida huolto- ja PTS-suunnitelmissa.

Kiinteistödatan laatuun liittyvän korjausvelan kertyminen vaikuttaa yrityksen toimintaan hyvin samaan tapaan kuin fyysisen korjausvelan kertyminen kiinteistöihinkin. Esimerkiksi ylläpito- ja hallintokulut kasvavat ja tulevaisuuden investointitarpeet kasautuvat. Puhumattakaan siitä, että omaisuuden arvo laskee. Uusi tietosuojalainsäädäntö korostaa asian tärkeyttä entisestään. Jatkan tätä vertailua tarkemmin blogin lopussa (taulukko 1).

Kiinteistödatan korjausvelalla on suora vaikutus koko yrityksen riskitasoon ja sen hallintaan. Perinteisesti kiinteistöyhtiöt ovat hallinneet tietojärjestelmiin liittyviä riskejä muun muassa varmistamalla omistajuuden omaan dataansa. Lisäksi useimmiten on sopimuksellisesti huolehdittu, että oman datan saa järjestelmävaihdostilanteessa tietokannoista ulos ja, että toimittajilla on myötävaikutusvelvollisuus datasiirtojen toteuttamiseen. Näin pyritään välttämään mm. ”lock-in”-tilanteita.

Mitä enemmän korjausvelkaa datassa, sitä suurempi lock-in nykyisiin tietojärjestelmiin. Riskit on kuitenkin hallittavissa.

Nämä riskienhallintakeinot ovat edelleen hyvin tärkeitä, mutta käytännön tasolla herkästi kuitenkin merkityksettömiä, mikäli dataan pääsee kerääntymään korjausvelkaa. Mainittujen keinojen ohella yhtä tärkeää tulisi olla datan jatkuva laadunvarmistus. Tähän on kaksi lähestymistapaa, jotka molemmat tarvitaan, jotta tietoja voidaan tosiasiallisesti tarpeen tullen hyödyntää, oli kyse sitten järjestelmävaihdostilanteesta tai datan hyödyntämisestä esimerkiksi johdon raportointihankkeessa:

Oikea vastuujako tietojärjestelmän ja ihmisten toiminnan välillä. Pandian näkemys on, että vastuu datan laadusta tulisi moderneissa tietojärjestelmissä olla melko vahvasti järjestelmän puolella, etenkin kun puhutaan kriittisestä ns. ”master datasta”. Tietojärjestelmissä tulisi olla riittävät validoinnit ja säännöt sen varmistamiseksi, että oikeisiin kenttiin on mahdollista syöttää vain niihin kuuluvaa tietoa ja oikeassa formaatissa. Todellisuus on usein erilainen. Jos vaikkapa puhelinnumero voidaan syöttää viiteen eri kenttään päivän fiiliksestä riippuen, ja on ihmisen muistista kiinni, tuliko numero syöttää kansainvälisessä (+35840…) vai kansallisessa (040…) muodossa, ja pitikö suuntanumero erottaa välilyönnillä, viivalla vai ei ollenkaan, niin jo luonnonlait määräävät, että data ei tule pysymään laadukkaana. Tämä ei ole ihmisten vika, vaan tietojärjestelmien. Tilanne ei välttämättä ole jokapäiväisessä toiminnassa ongelma (riippuu siitä, miten ja missä kyseistä dataa käytetään), mutta data ei ole välttämättä hyödynnettävissä silloin, kun sitä tarvitaan. Lisäksi ohjelmiston vaihdon yhteydessä voi olla edessä melkoinen jumppa (eli käytännössä lock-in-riski nykyisiin järjestelmiin on koholla).
Systemaattinen ja kriittinen ote datan hallintaan yrityksissä. Vastuu ei voi olla lopulta täysin järjestelmän puolellakaan. Fiksusti toimivien tietojärjestelmien ohella tarvitaan myös fiksusti toimivia organisaatioita ja prosesseja. Mietittäessä esimerkiksi uuden tärkeän datan tallettamista ensimmäistä kertaa, tulisi miettiä aina kriittisesti mihin ja miten tätä tietoa olisi pitkässä juoksussa järkevää tallentaa. Tässä ajattelussa kannattaa etupäässä ajatella syitä tiedon tallentamiselle ja sen käyttötarkoitusta – tallenna data sinne, missä sitä tarvitaan ja tavalla, joka palvelee sen käyttötarkoitusta. Todennäköisesti osa tiedoista alkaa kaikesta huolimatta ennemmin tai myöhemmin ”mätänemään” ja mitä pitempään esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotosta on kulunut, sitä suurempi on todennäköisyys, että korjausvelkaa on päässyt kertymään. Tämä on luonnonlaki siinä missä entropiakin. Olisikin tärkeää tehdä datalle jatkuvasti huoltotoimenpiteitä ja säännöllisesti peruskorjausoperaatioita. Kiinteistöissä osa normaalia riskienhallintaa on tarkistaa palosammuttimet, -varoittimet ja pelastussuunnitelma. Tietohallinnossa paras pelastussuunnitelma voi hyvin olla datan laadusta huolehtiminen ja säännölliset tarkastukset, jotta järjestelmien vaihtamisen kynnys pysyy matalana esimerkiksi kriisin tullessa eteen. Tietohallinnon varauloskäynti saattaa hyvin olla vaihtoehtoisen järjestelmän tietomalli.

Dataan liittyvät puutteet johtuvat usein tietojärjestelmien toiminnasta ja luonnonlaeista – ihmisten vika se ei ole. Riskit pienenevät, mikäli tietojärjestelmät toimivat fiksusti ja yritykset suhtautuvat dataan kuten fyysiseenkin omaisuuteensa (huolto ja peruskorjaukset!).

Kuten aiemmissa blogeissani olen jo tuonut esiin, toiminnanohjausjärjestelmän vaihtamisesessa suurin urakka on datasiirrot, jotka riippuvat suoraan siitä, miten paljon siirrettävää dataa on, kuinka laadukasta se on ja kuinka lähellä vanhan ja uuden järjestelmän tietomallit ovat toisiaan. Kennon osalta tietomalli poikkeaa jonkin verran totutusta, joka tarjoaa monia hyötyjä yrityksille. Lisäksi Kennosta on myös tietoisesti tehty datan validointien suhteen tarkka, jonka myötä laatuvaatimukset siirrettävälle datalle korostuvat. Näiden valintojen myötä kenellekään ei tule yllätyksenä, että tiedonsiirron kanssa on jonkin verran jumpattava, vaikka data olisi kohtuullisen laadukastakin.

Kennoon siirtymistä tällä hetkelle pohtiville on nyt otollinen hetki miettiä, mikä on datan tilannekuva ja miettiä millaisia toimenpiteitä olisi syytä toteuttaa tulevina kuukausina ja vuosina. Olisiko syytä tehdä ylläpitokorjauksia vai kenties isompi peruskorjaus? Pitäisikö rakentaa muutama varauloskäynti? Teemaan kannattaa panostaa, mutta laajuuden voi kukin päättä itse.

Oli edessä järjestelmähankkeita tai ei, kaikki toimenpiteet vievät asioita todennäköisesti eteenpäin vähentäen välittömästi yrityksen riskitasoa ja pienentäen hallintokuluja. Mikäli datalle jonain päivänä tulee uusia hyödyntämistarpeita, on huoltoon ja peruskorjauksiin käytetty työaika ja eurot todennäköisesti 1:1 pois myöhemmin vaaditusta ajan- ja rahankäytöstä. Hyödyntämistarve voi olla esimerkiksi johdon raportoinnin hanke, integraatioprojekti tai toiminnanohjausjärjestelmän vaihto.

Kaikki datan huolto ja korjaustoimet vähentävät välittömästi riskejä ja hallintokuluja. Käytetty työaika ja eurot ovat samalla 1:1 pois myöhemmin vaadittavasta ajan- ja rahankäytöstä esimerkiksi integraatioprojekteissa, johdon raportointihankkeissa tai Kennoon siirtymisessä.

Annamme mielellämme vinkkejä datan huolto- ja peruskorjaustoimenpiteisiin liittyen ja sparrailemme tarkemmin esimerkiksi Kennon tietomallista. Ole rohkeasti meihin yhteydessä, niin jutellaan lisää!

Taulukko 1: Kiinteistöjen vs Datan huolto ja peruskorjaus – hyödyt lyhyellä ja pitkällä tähtäimellä

	Kiinteistöt / fyysinen omaisuus	Data / aineeton omaisuus
Lyhyt tähtäin	Hyvin huolletuissa kiinteistöistä kertyy vähemmän vikailmoituksia ja valituksia -> *Pienemmät ylläpitokulut*	Hyvin huolletun datan myötä ”oikeasta numerosta” kiistely vähenee, työaikaa ei mene virheiden korjaamiseen ja puutteellinen data ei johda puutteelliseen toimintaan –> *Pienemmät hallintokulut*
Keskipitkä tähtäin	Peruskorjatussa kiinteistössä vuokrattavuus on parempi ja vaihtuvuus pienempi –> *Kiinteistö on omistajalleen arvokkaampi*	Laadukkaan datan päälle voidaan rakentaa laadukasta raportointia ja johtamista –> *Data on omistajalleen arvokkaampaa*
Pitkä tähtäin	Kun korjataan suunnitelmallisesti, ei kasaudu valtavia kertapommeja maksettavaksi myöhemmin –> *Toiminta on ennakoitavampaa ja riskit pienemmät*	Yhtiö, jossa datan laatuun suhtaudutaan suunnitelmallisesti, on ketterämpi muutostilanteissa –> *Esim. järjestelmän vaihto on pienempi ponnistus ja lock-in vähäisempi*

Pandian vuosi 2023 – Kennon tuotanto alkoi, kehitys jatkuu joka rintamalla!

Pekka Paaskunta|2023-04-18T14:53:02+03:0030.3.2023|

Ensimmäisen vuosineljänneksen loppu tuntuu jälleen hyvältä hetkeltä pysähtyä pohtimaan, mitä olennaista Pandialla tapahtuikaan viime vuonna ja missä ovat prioriteettimme kuluvana vuonna 2023.

Vuosi sitten ennustimme liikevaihtomme ylittävän 5 m€ rajapyykin ja henkilöstömme kasvavan noin 40:een (+10 hlö). Tarkka taloudellinen toteuma oli 5,8 m€ ja henkilöstöä onnistuimme kasvattamaan tavoitteidemme mukaisesti. Tällä hetkellä meillä paiskii töitä jo noin 55 henkilöä, kun lasketaan mukaan freelancerit – etsimme edelleen lisää porukkaa, erityisesti ohjelmistokehittäjiä!

Kennoa kehittää tällä hetkellä jopa 30 henkilön tiimi – tästä voi laskea taaksepäin, kuinka mittavasti järjestelmään parhaillaan investoidaan

Tiimistämme noin 30 suunnittelee, kehittää ja ottaa käyttöön Kennoa asiakkaillemme. Tästä voi kukin laskea taaksepäin, kuinka mittavasti järjestelmään parhaillaan Pandian ja allianssikumppaneittemme toimesta investoidaan. Panostukset ovat ennen kuulumattomia ja niiden vastineeksi on toimialalla lupa odottaa myös käsin kosketeltavia tuloksia.

Tuloksia on myös saavutettu. Laitoimme vähin äänin Kennon tuotantoon jo viime vuoden lopulla ja sen käyttö on alkanut erittäin lupaavasti (universumi on edelleen olemassa 👍)! Tuotekehityksen puolella olemme siirtäneet fokuksen ensimmäisen version kehityksestä (ns. ”Minimum Viable Product”) jatkokehitykseen, jota tullaan tekemään huomattavin panoksin pitkälle tulevaisuuteen.

Kennon käyttöönotot (tai tarkemmin ”liittymisprojektit”) ovat olleet koko alkuvuoden täydessä vauhdissa ja Kenno tulee porrastetusti korvaamaan kehityskumppaneidemme vanhat järjestelmät täysimääräisesti kuluvan vuoden aikana.

Tuotantokäytön aloittamisen ja sen vaiheittaisen syvenemisen myötä olemme oppineet paljon siitä, miten tehdään Kennoon liittymisestä mahdollisimman sujuvaa. Keskeinen savotta on selkeästi datasiirrot, jossa oikopolkuja ei kannata ottaa. Monesti data on vanhoissa järjestelmissä turhan monimuotoista, puutteellista tai jopa virheellistä. Tämä on tuskin kenellekään yllätys. Kennon olemme tehneet sellaiseksi, että data (ja sen myötä raportointi ja johtaminen) on mahdollista pitää jatkossa kunnossa. Tämä lähtökohta korostaa datasiirtojen tärkeyttä Kennoon siirryttäessä.

Mitä heikompi data, sitä suurempi ”lock-in” nykyisiin järjestelmätoimittajiin. Datasta huolen pitämiseen olisi hyvä suhtautua jokapäiväisenä toimintana ja yrityksen riskienhallintakeinona.

Uuden asiakkaan liittyminen Kennoon tulee olemaan sitä sujuvampaa, mitä laadukkaampaa asiakkaiden nykyinen data on. Kannustaisimmekin kaikkia suhtautumaan dataan kuten kiinteistöihin – dataa kannattaa välillä huoltaa ja aika ajoin tehdä peruskorjauksia. Datasta huolen pitäminen ja järjestelmävaihdosten kynnysten pitäminen alhaisena tulisi olla osa yritysten normaalia jokapäiväistä toimintaa ja riskien hallintaa. Mitä heikompi data, sen suurempi ”lock-in” nykyisiin järjestelmätoimittajiin. Annamme mielellämme vinkkejä ja osallistumme datan huoltotoimenpiteisiin (ota meihin yhteyttä!).

Kuten yllä käy ilmi, on meillä ollut ja tulee kuluvana vuonnakin olemaan katse vahvasti pallossa, eli Kennon kaupallistamisessa. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että taloustuotteidemme osalta mikään olisi ”tauolla”. Päin vastoin taloustuotteitamme kehitetään koko ajan kasvavin panostuksin eteenpäin ja käyttöönottoja uusille asiakkaille tehdään jotakuinkin liukuhihnalla. Asiakaskuntamme kattaa jo noin 350 000 suomalaista asuntoa! Kenties merkittävimpänä viime vuoden saavutuksena tällä saralla mainittakoon Pandia Financen käyttöönotto Helsingin kaupungin asunnot Oy:lle, joka on oiva osoitus Pandian skaalautumisesta kaiken kokoisille toimijoille, oli asuntoja sitten 300 tai 50 000 – sama pätee myös Kennoon.

Kiitokset vielä kaikille viime vuodesta ja siitä, että saamme olla näin mittavasti kehittämässä koko alan toimintaa!

Yhdessä suunnittelu on onnistumisen avain – Pandian resepti osa 3

Pekka Paaskunta|2023-03-28T19:04:12+03:003.6.2022|

Tämä blogi on jatkoa blogisarjalle Pandian reseptistä, jonka tarkoituksena on maksimoida onnistumisen todennäköisyydet toiminnanohjaushankkeessa. Suosittelen lukemaan ensin blogini reseptin ensimmäisestä kahdesta periaatteesta, jotka ovat ”Yksi Kenno, joka taipuu moneen” sekä ”Kennoa ei oteta käyttöön, vaan siihen liitytään”. Seuraavassa jatkan samalla teemalla esitellessäni kolmannen periaatteen: Yhdessä tekeminen on avain onnistumiseen.

Asioiden tekeminen yhteistyössä asiakkaan ja toimittajan kesken ei välttämättä kuulosta äkkiseltään kaikkein mullistavimmalta ajatukselta. Väitän, että todellinen luottamuksesta, avoimuudesta ja yhteisen hyvän tavoittelusta lähtevä yhteistyö on kuitenkin harvinaista. Ensimmäisessä lauseessa jo termit ”asiakas” ja ”toimittaja” viittavat yhteistyön sijaan sen esteeseen, eli vastakkainasetteluun.

Yhteistyössä osapuolten on luontevaa kutsua toisiaan kumppaneiksi. Koen, että Pandian toiminta on pitkään perustunut erilaisiin kumppanuuksiin, mutta Kennon kehittämisessä olemme onnistuneet viemään tämän uudelle tasolle. Tämä näkyy esimerkiksi siinä, että Kennon kehittämisessä kumppaneita on useita, jotka kaikki voivat kokea olevansa kumppaneita toisilleen Pandian roolin ollessa lähinnä fasilitaattori. Asetelma on valtavan arvokas kaikille osapuolille verrattuna perinteisempään ”asiakas-toimittaja”-akselin yhteistyöhön. Saamme aikaan parempaa, enemmän ja edullisemmin ja tästä hyötyy koko toimiala.

Kumppaniajattelun myötä on syntynyt tuote ja palvelu, jotka poikkeavat monella tavalla totutusta – yhdessä suunnittelun tie on ainoa tie kohti onnistumiseen myös tulevaisuudessa.

Valtaosa Kennon kehittämisen työajasta kuluu monenlaiseen yhdessä suunnitteluun (karkeasti noin puolet kaikesta ajasta). Lopputuloksena on syntynyt ohjelmistotuote ja palvelukonsepti, joka poikkeaa monella tavalla totutusta. Siirryttäessä pikkuhiljaa kehitystyöstä kohti Kennoon liittymisiä koemme, että ainoa tapa onnistua on jatkaa tällä yhdessä suunnittelun tiellä. Kennon hankintoja ajatellen tarkoitan tällä ennen itse hankintaprosessia tapahtuvaa vuoropuhelua ja suunnittelua, jota ilman on vaikea nähdä hankintojen menevän onnistuneesti maaliin – tai edes johtavan tarjouksen saamiseen Pandialta.

Vuoropuhelun avulla hevoskärryjen kilpailutukset historiaan?

Klassikkovertaus lienee ”hevoskärryt vs auto” aikojen takaa. Lähtiessäni ostamaan ”uusia hevoskärryjä” tulen helposti ostaneeksi ”paremmat hevoskärryt”, vaikka voisin hankkia myös auton. Tällä hetkellä etenkin julkiset hankintamenettelyt tuntuvat hyvin vahvasti ”hevoskärrykilpailutuksilta”. Tällaisen muuttaminen ”kulkupelikilpailutukseksi” ei ole aivan yksinkertainen juttu ja ainoa tapa onnistua on vuoropuhelun ja yhdessä suunnittelun kautta.

”Hevoskärrykilpailutusta” kuvaa nähdäkseni kaksi ominaispiirrettä, joita pohdin alla tarkemmin.

Ensimmäinen niistä liittyy haluttuun tavoitetilaan ja vaatimusten kuvaamiseen. Kun lähdetään hakemaan ”parannusta nykyiseen” lukittaudutaan helposti nimenomaan nykytilaan, jolloin tavoitetila ja vaatimukset tulevat määritellyksi liiallisesti nykytilan kautta. On helppo ajautua ansaan ja kuvata haluttu tekninen ratkaisu liian pitkälle sen sijaan, että kuvattaisiin itse ongelma tai prosessi, johon etsitään avoimin mielin ratkaisua tai tukea. Hevoskärrytkin on vain yksi ratkaisu liikkumisen ongelmaan. Mitä jos ruokakauppaan menemisen sijaan ostokset tuotaisiinkin sinulle kotiovelle? Tarvitsisitko tuolloin hevoskärryjä ollenkaan? Kannattaako siis kilpailuttaa kulkupeliä laisinkaan, vaan ennemminkin liikkumiseen liittyvän ongelman ratkaisua, joka voi olla myös liikkumisen tarpeen poistaminen?

Tarvitsetko todella ruokakauppaan menemiseksi aiempaa paremmat hevoskärryt? Entä jos joku tuokin ostokset suoraan kotiovellesi?

”Yksi Kenno, joka taipuu moneen”-periaatteen myötä on siis yhdessä suunniteltava, miten Kenno konkreettisesti kunkin käyttäjän tarpeisiin taipuu, eli mitkä olisivat konkreettiset käyttötapaukset kullakin käyttäjäorganisaatiolla. Tämän suunnittelun myötä opitaan yhdessä paljon ja pystytään ottamaan käyttöön ja mahdollisesti luomaan uusia alan parhaita käytäntöjä.

Toinen hevoskärrykilpailutuksen ominaispiirre on nähdäkseni syvä vastakkainasettelun lähtökohta. Ennen tarkempaa syventymistä aiheeseen on todettava, että meillä Pandialla ei ole tästä paljoakaan ensikäden kokemusta, vaan näkemys perustuu siihen, mitä näemme ja tulkitsemme oman kuplamme ulkopuolella tapahtuvan. Meidän osaltamme hankinnat ovat aina alkaneet ja loppuneet hyvässä, ellei kumppanuuden, niin ainakin yhteistyön merkeissä.

Minulle Pandian kuplan ulkopuolinen maailma näyttää siltä, että toiminnanohjausjärjestelmien hankinnat ja käyttöönottoprojektit, etenkin julkiset kilpailutukset, lähtevät tyypillisesti hyvin syvällisestä vastakkainasettelun ajatuksesta. Voisiko olla niin, että asiakkaiden negatiiviset kokemukset aiemmissa projekteissa johtavat lisäkontrollin hakemiseen seuraavassa? Tämä näkyy tarkkoina teknisinä vaatimuksina ja hirttosilmukalta muistuttavina sopimuspapereina. Toimittajien osalta puolestaan uskon, että me osaamme kyllä olla hyvin luovia miettiessämme miten minkäkin vaatimuksen täyttyminen voidaan tarvittaessa paperilla perustella riippumatta siitä täyttääkö tarjottava ratkaisu asiakkaan tosiasialliset tarpeet. Asiakkaat siis kuvaavat kilpailutusmateriaaleissaan hevoskärryt viimeisintäkin laudan paksuutta ja ruuvin tyyppiä myöten samalla muistuttaen, että julkiset hirttäjäiset odottavat jos talttapääruuvien sijaan kärryistä löytyykin ristipäitä. Samaan aikaan toimittajat miettivät kuumeisesti, miten saataisiin ristipääruuvi näyttämään paperilla talttapäältä siinä lopulta jotenkin onnistuen. Ulkopuoliselle tarkastelijalle näyttää siltä, että alalle on syntynyt tällaisista lähtökohdista oravanpyörä, jonka myötä asiakas ja toimittaja lähtevät lopulta projekteihin kumpikin syvältä omista poteroistaan. En tiedä onko tosiasiallisesti näin, vain onko kyse jonkinlaisesta kulissista. Mutta jos näin on, voivat autokauppiaat jatkossakin lähinnä katsoa vierestä ja syödä popcornia.

Ovatko hevoskärrykilpailutukset huolellisen harkinnan ja esityön tulosta, vai onko toimialamme ajautunut itseään vahvistavaan vastakkainasettelun oravanpyörään?

Toinen vaihtoehto on, että kilpailutukset ovatkin huolellisen harkinnan ja esityön tuloksia. Asiakkaat ovatkin tehneet etukäteen kattavat analyysit ja sen pohjalta rajanneet kilpailutusten yksityiskohtien avulla ei-toivotut osallistujat pois. Asiakkaat siis todella haluavat hevoskärryt ja nimenomaisesti eivät autoa tai muita villityksiä. Tällöin hankinnoissa korostuu markkinatutkimus, vuoropuhelu ja analyysi varsinaisen julkisen hankintamenettelyn toimiessa enemmänkin käytännön työkaluna halutun lopputuloksen saavuttamiseksi. Terveessä markkinataloudessa näin mielestäni kuuluukin olla ja huolelliset esityöt parantavathankinnassa onnistumisen mahdollisuuksia, tehtiin virallinen osuus sitten millä tahansa menetelmällä. Asiakas on tällöin selkeästi vastuussa hankintapäätöksestään ja Toimittajien vastuulle jää omien ratkaisujensa ylivertaisuuden markkinointi. Julkinen hankintalaki ja yhdenvertaisuusperiaatteet toki monimutkaistavat palettia, mutta mielestäni vain hieman. Kattavan markkinavuoropuhelun sisällyttäminen hankinnan julkiseen(kin) osuuteen on mielestäni keskeistä yhdenvertaisuusperiaatteen täyttymiselle. Erityisen tärkää on osapuolten avoin mieli tähän hankinnan vaiheeseen lähdettäessä. Jos auton olemassaolo tuleekin vuoropuhelussa yllätyksenä on tärkeää olla valmius myös pakittaa vaikka se tarkoittaisi koko hankinnan aloittamista alusta.

Kuten edeltävässä ja aiemmissa blogeissani olen tuonut esiin, Kennossa moni asia tehdään siis toisin kuin alalla kenties on totuttu. Kehitämme yhtä Kennoa, joka kuitenkin taipuu moneen. Käyttöönottoprojektit ovatkin liittymisprojekteja. Ja hankinnassa korostuvatkin vastakkainasettelun ja excel-taulukoiden sijaan avoin yhdessä tekeminen. Uskomme vahvasti, että näillä periaatteilla maksimoidaan onnistumisen todennäköisyys, jolloin vastakkainasetteluja ”epäonnistumisen vaikutusten minimoinnista” lähtevä ajattelu voidaan unohtaa.

Konkreettisesti: Jos Kennoon liittyminen kiinnostaa, soita meille niin jutellaan!

Kennoa ei oteta käyttöön, vaan siihen liitytään – Pandian resepti osa 2

Pekka Paaskunta|2022-06-03T15:29:12+03:003.6.2022|

Tämä blogi on jatkoa blogisarjalle Pandian reseptistä, jonka tarkoituksena on maksimoida onnistumisen todennäköisyydet toiminnanohjaushankkeessa. Suosittelen lukemaan ensin blogini reseptin ensimmäisestä periaatteesta ”Yksi Kenno, joka taipuu moneen”. Seuraavassa pohdin tarkemmin toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoprojektissa onnistumisen edellytyksiä ja esittelen Pandian reseptin toisen periaatteen: Kennoa ei oteta käyttöön, vaan siihen liitytään.

Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottaminen mielletään usein valtavaksi projektiksi, jonka suuruus itsessään nähdään jo kynnyksenä järjestelmävaihdoksille. Kennoon liittymisen periaatteen tavoitteena on tehdä käytön aloittamisesta ja siirtymästä niin helppoa kuin se suinkin on mahdollista, mutta kuitenkaan käyttämättä oikopolkuja, jotka kostautuvat myöhemmin.

Kennoon liittymisen tavoitteena on tehdä käyttöönottoprojektista mahdollisimman sujuva ja järjestelmän vaihtamisen kynnykset mataliksi.

Kennoon liittyminen terminä juontaa juurensa siitä, että Kenno on ns. ”multitenantti” järjestelmä. On olemassa vain yksi Kenno ja se otetaan käyttöön vain yhden kerran. Tämän jälkeen muut asiakkaat liittyvät saman Kennon käyttäjiksi. Suurin osa moderneista ohjelmistoista toimii nykyään tällä periaatteella, sillä se tarjoaa monia lyömättömiä etuja. Kennon tapauksessa esimerkiksi:

Kiinteistöjen ja osapuolien perustiedot ovat kaikille samat ja ne syötetään Kennoon vain kerran. Myöhemmin esimerkiksi kiinteistön vaihtaessa omistajaa, siirtyy kiinteistö sujuvasti Kennon sisällä käyttäjäorganisaatiolta toiselle.
Kun samaa palveluntuottajaa hyödyntää uusi Kennon käyttäjä, on data jo valmiina Kennossa. Palveluntuottajan näkökulmasta työnteko on myös helpompaa, kun kirjautua pitää vain yhteen paikkaan. Asiakkaita todennäköisesti helpottaa lisäksi se, että Pandia vastaa palveluntuottajille tarjottavasta tuesta keskitetysti vs jokainen asiakas erikseen.
Asiakaskohtaiset tiedot ovat asia erikseen ja tietoturvasta sekä -suojasta huolehditaan luonnollisesti asianmukaisesti.
Integraatioiden toteuttaminen helpottuu, kun rajapinnat ovat kaikille samat. Keskeiset integraatiot tarvitsee toteuttaa vain kerran (esim. Vastuu Group, Kela jne).

Multitenanttius helpottaa järjestelmän ylläpitoa ja datan laatua, kun jopa satojen asiakkaiden ei tarvitse kunkin erikseen ylläpitää samaa perustietoutta. Lisäksi koko tekninen infrastruktuuri palvelimineen, yhteyksineen ja rajapintoineen ovat kaikille samat. Ne siis otetaan käyttöön vain kerran, jonka jälkeen uudet asiakkaat todella ”liittyvät” olemassa olevan Kennon käyttäjiksi. Yksinkertaisimmillaan liittyminen tarkoittaa käyttäjätunnuksen avaamista, jonka jälkeen Kennoa voidaan käyttää. Kenno on myös suunniteltu kevyeksi ja yksinkertaiseksi, jolloin käytön aloittaminen ei välttämättä vaadi massiivista kouluttautumista.

Kenno otetaan käyttöön vain kerran ja uudet asiakkaat liittyvät saman Kennon käyttäjiksi.

Pelkästään näillä eväillä ainakaan suuremmat asiakkaat tuskin pystyvät kuitenkaan aloittamaan vielä tuotantokäyttöä. Perinteisesti käyttöönottoprojekteissa ainakin datan siirto ja ohjelmiston mukauttaminen asiakkaan vaatimuksia vastaavaksi ovat suuressa roolissa, joten pureudun näihin seuraavaksi hieman tarkemmin. Näiden ohella käyttöönottoprojekteissa toteutetaan tyypillisesti integraatioita ja tietysti kouluttaudutaan, mutta näihin aiheisiin en paneudu tässä blogissa ylempänä jo mainittua tarkemmin.

Kennoon liittyminen ja sujuvat datasiirrot

Datan siirtoon liittyvää työtä on vaikea paeta ja se on väistämättä edessä myös Kennoon liittyjillä. Perinteisesti tässä työssä on kuitenkin kyse paljolti ihan muusta kuin datan ”siirrosta”. Jos datalla on liiketoiminnassa vain vähän käyttöä, alkaa se helposti monessa järjestelmässä ”mätänemään” ja on siksi usein puutteellista, sisältää virheitä ja sijaitsee hajanaisissa paikoissa. Järjestelmävaihdostilanteet taas tyypillisesti viimeistään pakottavat tekemään datan hallinnan ryhtiliikkeen ja siksi tämä nähtäneenkin herkästi olennaisena osana käyttöönottoprojektia.

On kuitenkin mielenkiintoista, että samaan aikaan kun datan hallinnointi ja kuntoon laittaminen nähdään herkästi osana järjestelmävaihdosprojektia, ollaan kiinteistöalalla vuosikymmenet kipuiltu datan laadun kanssa monissa aivan muissa asiayhteyksissä, esimerkiksi johdon raportoinnissa. Meillä Pandialla on tästä jonkin verran kokemusta, joten rohkenen tältä pohjalta hieman haastaa vallitsevaa ajattelua toivon mukaan liialliseen idealismiin sortumatta.

Siis, mitäpä jos:

Unohdetaan hetkeksi mahdolliset järjestelmävaihdokset, ja hoidetaankin data kuntoon nyt heti sitoutuen samalla pitämään ainakin kriittiset perustiedot jatkuvasti kunnossa?
Aletaan ajattelemaan dataa samanlaisena arvokkaana omaisuutena kuin kiinteistöt ja suunnittelemaan datalle vastaavasti huolto- ja PTS-toimia? Datakin tarvitsee silloin tällöin nuohousta, siivousta ja toisinaan peruskorjauksia.
Varaudutaan samalla mahdollisiin järjestelmävaihdoksiin varmistamalla säännöllisesti, että olennainen data on siirettävissä kohtuullisella vaivalla haluttuihin formaatteihin (esim. Kennon tietomalli, mutta yhtä lailla mikä tahansa muu hyödyllinen formaatti)?

Mitä jos datasiirto järjestelmävaihdoksen yhteydessä ei olisikaan ”mörkö”?

Tarvittavan datatyön määrän sanelee aina lähtötilanne. Valtaosa työstä voidaan ja kannattaa tehdä etukäteen ja siitä todennäköisesti hyödytään muillakin tavoin kuin järjestelmävaihdosten yhteydessä. Kun data laitetaan kuntoon erillisprojektina yksinkertaistuu samalla mahdollisiin myöhempiin järjestelmähankintoihin liittyvä hankintaprosessi.

Kennoon liittyminen ja asiakaskohtaisiin vaatimuksiin mukautuminen

Toinen suuritöinen osa-alue käyttöönottoprojekteissa on niin kutsuttujen ”valmisohjelmistojen” mukauttaminen asiakaskohtaisiin vaatimuksiin. Erityisesti julkisiin kilpailutusmateriaaleihin tutustuttaessa tulee törmättyä usein tältä osin ristiriitaiseen ajatteluun.

Yhtäältä etsitään ”valmisohjelmistoa”, jota ei tarvitse räätälöidä ja toisaalta vaaditaan ”täydellistä konfiguroitavuutta ja mukautuvuutta” lukuisiin erityistarpeisiin. Väitän, että tällainen yhdistelmä ei ole reaalimaailmassa mahdollinen, joskin toimialamme on jotenkin oppinut elämään tämän ristiriidan kanssa (mielestäni systeemisesti epäterveellä tavalla). Tässä kohtaa kannattaa viimeistään lukea ensimmäinen blogini Pandian reseptin periaatteesta ”Yksi Kenno joka taipuu moneen”, jossa pohjustan asiaa laajemmin.

Lähtökohdaksi on valittava joko valmisohjelmistot ja alan parhaat käytännöt tai ohjelmistoräätälöinti ja omat erityistarpeet

Mielestäni sekä toimittajien että ostajien olisi aika oppia suosimaan selkeästi jompaakumpaa ajattelua, eli joko a) vakiointia ja parhaita käytäntöjä tai b) räätälöintiä ja omia erityistarpeita. Rusinoita on vaikea poimia pullasta ja helposti tätä yrittäessä päätyykin haalimaan nimenomaan kummankin vaihtoehdon haittapuolet. Tämän vuoksi myös käyttöönottoprojektit paisuvat ja monimutkaistuvat ja alkavat lopulta muistuttaa enemmänkin ohjelmistokehitysprojekteja kuin valmisohjelmiston käyttöönottoa.

Kennoon liittyminen tarkoittaa tältä osin, että Kenno otetaan lähtökohtaisesti käyttöön ”sellaisena kuin se on”, jolloin parhaimmassa tapauksessa valtaosa tyypillisen käyttöönottoprojektin työmäärästä poistuu. Olemme nähneet paljon vaivaa sen eteen, että Kenno taipuisi mahdollisimman moneen erilaiseen toimintatapaan, mutta minimaalisella asiakaskohtaisella räätälöinnillä tai konfiguroinnilla. Olemme myös harkitusti päättäneet, että jokaisen nippelin ja nappelin paikkaa, väriä, toiminnallisuutta jne ei ole mahdollista asiakaskohtaisesti konfiguroida. Tällaisen ”teknisen mukauttamisen” sijaan pyrimme luomaan ja levittämään alan parhaita käytäntöjä sekä löytämään yhdessä suunnittelemisen ja kouluttautumisen keinoin kullekin asiakkaalle ja käyttäjälle sopivimmat tavat käyttää Kennoa (sellaisena kuin se on).

Yhden Kennon ja siihen liittymisen periaatteet eivät sulje pois jatkokehittämismahdollisuuksia asiakkaiden kanssa.

Korjatkaamme vielä mahdollinen väärinymmärrys. Tarkoituksenamme ei suinkaan ole sulkea pois Kennon jatkokehittämismahdollisuuksia asiakkaiden kanssa. Päinvastoin, tällä logiikallahan Kennoa jatkuvasti kehitetään. Tarkoituksenamme on pikemminkin erottaa kaksi hyvin erilaista asiaa toisistaan: 1. Kennoon liittyminen ja 2. Mahdollinen kehitysyhteistyö. Jälkimmäisen osalta on tärkeää, että kaikki osapuolet sitoutuvat toimialan parhaiden käytäntöjen kehittämisen periaatteeseen. Erityisesti hankintavaiheessa kannattaa pohtia tätä erottelua tarkasti. Konkreettisesti: Kennon perusperiaatteiden ja asiakkaan prosessien ja käyttötapausten yhteensopivuus olisi hyvä tavalla tai toisella varmistaa ennen esimerkiksi julkista avoimen menettelyn kilpailutusta. Muussa tapauksessa on jotakuinkin varmaa, että kilpailutukseen päätyy (todennäköisesti turhia) vaatimuksia, jotka saattavat estää tarjouksen antamisen.

Lue myös blogisarjan seuraava osa, jossa käsitellään Pandian reseptin kolmatta periaatetta ”Yhdessä suunnittelu on avain onnistumiseen”. Tulen tässä jatkamaan edeltävääkin käyttöönottopohdintaa erityisesti julkisten hankintojen näkökulmasta.

Yksi Kenno joka taipuu moneen – Pandian resepti osa 1

Pekka Paaskunta|2022-06-10T16:49:44+03:003.6.2022|

Kennon käyttöönotot kehityskumppaneillemme ovat käynnistymässä. Tai tarkemmin sanoen ”Kennoon liittymiset”, kuten tapanamme on puhua. On siis ajankohtaista pohtia näissä projekteissa onnistumisen edellytyksiä. Teen sitä tällä erää kolmen blogin sarjassa, josta tämä on ensimmäinen.

Me pandialaiset olemme onneksemme saaneet jo toista vuosikymmentä seurata sivusta toiminnanohjausjärjestelmien hankinta- ja käyttöönottoprojekteja ja oppia niistä. Kennon kehittämisen aikana olemme lisäksi nähneet useita kilpailutuksia, joihin Pandiaakin on kovasti toivottu osallistumaan. Emme ole kuitenkaan katsoneet aiheelliseksi niihin osallistua, sillä olemme nähneet niissä enemmän uhkia kuin mahdollisuuksia.

Pandian reseptillä maksimoidaan toiminnanohjaushankkeessa onnistumisen todennäköisyys.

Olemme Pandialla miettineet pitkään, miten Kennoon liittymisestä voitaisiin tehdä paitsi kehityskumppaneillemme myös uusille asiakkaillemme mahdollisimman sujuvaa. Tämä pohdinta on sittemmin tiivistynyt kolmeen periaatteeseen, joita avaan alla tarkemmin. Kutsumme näitä periaatteita ”Pandian reseptiksi”, jonka tarkoituksena on maksimoida onnistumisen todennäköisyys.

Pandian reseptin periaate 1: Yksi Kenno, joka taipuu moneen

Kiinteistöalalla ohjelmistojen ostaminen, myyminen, kehittäminen ja jopa ns. ”valmisohjelmistojen” käyttöönottaminen on pitkään perustunut asiakaskohtaisen räätälöinnin periaatteeseen.

En lähde tässä tarkemmin avaamaan miksi näin on ja mitä kaikkea tällä laajalla termillä tarkoitan. Taustalla on monia loogisia syitä ja jos näin ei olisi ollut, olisi moni hyvä ohjelmisto jäänyt alalle kokonaan kehittämättä, mukaan lukien Pandiankin tuotteet. Tällä pienellä toimialalla läheinen asiakasyhteistyö on aivan olennainen lähde uusille innovaatioille. Pitkässä juoksussa tähän tuudittautuminen voi kuitenkin kääntyä myös itseään vastaan.

Aloittaessani itse tällä alalla ihmettelin pitkään miten asiakaspalaverit voivatkin aina alkaa samalla teemalla, eli toiminnanohjaukseen liittyvien ongelmien päivittelyllä. Hyviäkin kokemuksia on toki tullut vastaan, mutta nyt 15 vuotta alalla toimineena uskallan sanoa, että huonoja kokemuksia mahtuu sekaan huomattavasti enemmän.

Uudet innovaatiot alun perin mahdollistaneesta asiakaskohtaiseen räätälöintiin pohjautuvasta ajattelutavasta on syntynyt pullonkaula yritysten liiketoiminnan kehittämiseen.

Oma näkemykseni on, että asiakaskohtaisesta räätälöinnistä lähtevä ajattelutapa on lopulta juurisyy järjestelmien kehittämisen, käyttöönottamisen ja ylläpitämisen haasteille, jotka ovat alalla ilmeisiä ja systeemisiä. Esimerkiksi Kenno kumppaneidemme osalta haasteet ovat niin syvällisiä, että ohjelmistot on lopulta todettu liiketoiminnan kehittämisen pullonkauloiksi. Räätälöinnin käsitteeseen luen tässä perinteisen ohjelmistoräätälöinnin ohella laajan konfiguroitavuuden, parametroitavuuden ja muut vastaavat ”teknistä mukautettavuutta” tarkoittavat käsitteet.

Kun ajatellaan ohjelmiston koodia, niin mitä yksinkertaisempaa se on ja etenkin, mitä vähemmän siinä on asiakaskohtaista variaatiota, sitä helpompi ohjelmistoa on ylläpitää ja jatkokehittää. Sitä todennäköisemmin ohjelmisto siis oikeasti toimii arjessa, sen dataan voidaan luottaa, käyttäjät saavat asiantuntevaa ja ajantasaista tukea ja niin edelleen.

Yksi Kenno joka taipuu moneen -periaatteella tarkoitan, että Kennoa kehittäessämme luomme koko toimialaa palvelevia ”parhaita käytäntöjä” sen sijaan, että kehittäisimme ratkaisuja yhden asiakkaan erityistarpeisiin. Toimintatapa on osoittautunut erittäin toimivaksi kun useat Kenno kumppanit ovat päässeet oppimaan toisiltaan, vertailemaan ja parantamaan toimintatapojaan ja vasta tämän jälkeen ollaan toteutettu ohjelmisto näitä toimintatapoja tukemaan.

Yksinkertaisuuteen ja alan parhaisiin käytäntöihiin perustuvat ohjelmistot toimivat pitkässä juoksussa parhaiten – työkalut toimivat tällöin arjessa luotettavasti, tukipalvelut pelaa, ja teknologia pysyy jatkokehitettävänä

Kantava ajatus kehityksessä on lisäksi periaatteen loppuosa ”taipuu moneen”. Tarkoitamme tällä, että asiakaskohtaistenkaan toimintatapojen tukeminen ei välttämättä edellytä ohjelmistoräätälöintiä, vaan ohjelmistosta voidaan alun alkaen tehdä joustava – moneen toimintatapaan taipuva. Helppoa tämä ei ole, mutta juuri siksi Kennon kehittämisessä noin 50% kaikesta työajasta kuuluukin huolelliseen tekniseen kokonaissuunnitteluun.

Näkyvimpiä käytännön esimerkkejä ”yhden Kennon” periaatteesta lienee kiinteistöhierarkia ja kiinteistöjen sekä osapuolien perustiedot, jotka on kaikille samat helpottaen mm. datan laadun varmistamista ja raportointia sekä rajapinnat ja viranomaisyhteydet, jotka ovat kaikille samat. Etenkin ensin mainittu saattaa edellyttää monelta ajattelutavan muutosta, mutta on pitkässä juoksussa taatusti vaivan arvoista. Toisena mainittu puolestaan helpottaa olennaisesti käyttöönottotyötä.

Pandian resepti muuttaa fundamentaalisti paitsi ohjelmistokehitysmenetelmät myös tavat, joilla järjestelmiä hankitaan.

Kennosta kiinnostuneiden yritysten ja päättäjien kannattaa huomata, että Yksi Kenno joka taipuu moneen -periaate muuttaa fundamentaalisti paitsi tavat, joilla ohjelmistoja kehitetään myös tavat, joilla ohjelmistoja kilpailutetaan ja hankitaan. Tyypillisesti kilpailutusdokumentaatioissa ja vaatimuslistoissa korostuu päällimmäisenä nimenomaan erityistarpeisiin räätälöityvyys ja muokattavuus, ikään kuin tämä olisi jokin perusarvo ja onnistumisen tae. Ja yhtä tyypillisesti toimittajat keksivät mitä villeimpiäkin ratkaisuja pystyäkseen näihin erityistarpeisiin ohjelmistonsa pitkän juoksun ylläpidettävyyden kustannuksella venyttämään. Toimialan on opittava pois tästä ajattelusta, sillä se on monesti juurisyy projektien työläydelle ja myöhemmin esiin tuleville käytännön haasteille.

Lue myös blogisarjan seuraava osa, jossa käsitellään Pandian reseptin toista periaatetta ”Kennoa ei oteta käyttöön vaan siihen liitytään”. Tulen tässä jatkamaan myös edeltävän teeman ajatuksia kertoen mm. miten ”Yhden Kennon periaatteen” ei suinkaan ole tarkoitus sulkea pois asiakkaiden kanssa yhteistyössä tehtävää järjestelmän jatkokehitystä.

Pandian vuosi 202… 2!

Pekka Paaskunta|2022-06-03T15:20:44+03:0022.3.2022|

Vuodenvaihteessa on yleensä tapana kirjoittaa kootut hehkutukset kuluneen vuoden tärkeimmistä hetkistä ja tuloksista. Tässä kohtaa uutta vuotta kuitenkin tuntuu, että viime vuodesta on jo niin paljon aikaa, että on syytä katsoa peräpeilin sijaan eteenpäin. Ja kyllä… totuus on, että olen ollut vain laiska tämän kirjoitustehtävän suhteen 🙂

Jos kuitenkin pari sanaa vielä viime vuodesta. Meillä on ollut ns. ”katse pallossa”, eli Kennon kehittämisessä ja samalla muiden tuotteittemme kasvun vauhdittamisessa. Tuloksia on tullut ja hyvin pyyhkii.

Katse pallossa, tuloksia on tullut ja hyvin pyyhkii!

Upouudet toimitilamme käyvät jo ahtaaksi, sillä henkilöstömme määrä on noussut noin 30:een. Kun päälle lasketaan konsultit ja freelancerit, niin liikumme jo 40:n tienoilla. Helsingin lisäksi meillä on porukkaa Tampereella ja Salossa… ja hetkinen, itse asiassa myös Rovaniemellä ja jossain vuoristokylässä Espanjassa. Fyysisestä sijainnista on tullut yhdentekevää, kunhan aika ajoin päästään myös kokoontumaan sinne ”kahviautomaatin ympärille”. Tänä vuonna tarkoituksemme on rekrytoida vielä noin 5-10 uutta Pandiaania, etupäässä asiakaspäälliköitä, projektipäälliköitä ja ohjelmistokehittäjiä. Haepa siis meille hommiin, jos haluat olla osa hyvinvoivaa työyhteisöä ja olet kiinnostunut kehittämään myös kiinteistöalasta paremman paikan ihmisille ja yrityksille olla.

Liikevaihtomme kasvoi 3,9 m eurosta 4,8 m euroon ja kannattavuus pysyi hyvänä. Tänä vuonna jatkamme samalla uralla rikkoen 5 m€ rajapyykin. Asiakkaita meillä on kiinteistöalalla noin 70 ja käyttäjätyytyväisyyttä kuvaava NPS (Net Promoter Score) oli 66 (vertailun vuoksi: alalla tyypillisesti puhutaan lukemista 30-40 asteikolla -100-100). Suomalaiseen mielenlaatuun ei oikein sovi liika hehkuttaminen, joten todettaneen, että mittaustavassa lienee jokin pielessä 😉

Kennon kehitys etenee vauhdilla ja valmiita moduuleita tulee ulos uunista säännöllisesti. Tarkoituksena on saavutttaa ”MVP-vaiheen” (Minimum Viable Product) kehitystavoitteet tämän vuoden loppuun mennessä tarkoittaen, että voimme siirtyä tuotantoon 2023 alkupuolella. Kennon kehittämiseen ja kaupallistamiseen olemme luoneet ns. ”Pandian reseptin”, jonka keskeiset periaatteet on kuvattu alla.

Yksi Kenno, joka taipuu moneen
Kennoa ei oteta käyttöön, vaan siihen liitytään
Yhdessä suunnitteleminen on avain onnistumiseen

Mikäli Kennon käyttöönotto tulevaisuudessa kiinnostaa, niin nyt on hyvä hetki aloittaa kanssamme vuoropuhelu. Tällä tarkoitan vapaamuotoista keskustelua, jonka myötä voimme yhdessä arvioida valmiuksia Kennoon liittymiselle. Virallisten ”hankintamenettelyjen” aika on vasta myöhemmin. Kennon hankinta alkaa aina vuoropuhelusta – Hilman päivystäminen ei kuulu päivärutiineihimme.

Muiden tuotteittemme saralla myynti on vetänyt hyvin, toiminta kasvaa ja tällä uralla jatketaan. Viime aikoina kehityspanostuksia ollaan tehty erityisen paljon integraatioihin ja moneen muuhun ns. ”pellin alla” olevaan asiaan liittyen. Näillä kehityksillä tavoitellaan mm. helpompaa ylläpidettävyyttä ja toimintavarmuutta koko palvelutuotannolle. Asiakas- ja käyttäjämäärien kasvaessa tällaiten asioiden tärkeys korostuu. Erityisesti PTS- ja budjetointipuolella on tapahtunut paljon myös käyttöliittymässä näkyvää kehitystä (kuten ns. ”uusi investointikortti” ja ”uusi budjetointinäkymä”).

Tässäpä oli päällimmäiset mietteet Pandian toiminnan kehittymisestä tässä kohtaa. Tiivistelmänä vielä kolme pointtia:

Hyvin pyyhkii ja jatkamme samaan malliin!
Jos Kenno kiinnostaa, tartu puhelimeen!
Haluatko muuttaa kiinteistöalaa ja olla osa mukavaa työyhteisöä – hae meille töihin!

Kaikkea hyvää lukijoille ja mukavaa kevään jatkoa!

-Pekka

Kennon kehitys kiihtyy – katso asiakastarina ja tutustu päivitettyihin nettisivuihin

Valtteri Renvall|2021-09-13T08:50:38+03:0012.9.2021|

Kesä tuli ja meni tuttuun tapaan nopeasti, mutta se ei tarkoittanut, että Kennon kehitys olisi pysähtynyt. Ohjelmistokehityksen ohessa olemme hienosäätäneet Kennon ilmettä, saatoit huomata blogin kuvituksesta muun muassa uuden logon? Jatkossa Kennon kuulumisia on myös helpompi seurata, sillä toimme vihdoin Kennon myös Pandian nettisivuille (vanha kenno.app -sivusto poistetaan vaiheittain käytöstä). Kennon sivuilta löydät tarkempaa tietoa muun muassa Kennon kehitysfilosofiasta, kehitysallianssista ja moduuleista. Käy tutustumassa Kennoon täältä.

Nettisivupäivityksen yhteydessä olemme toteuttaneet Trustmaryn kanssa asiakastarinan, jossa kehityskumppanimme Asuntosäätiö kertoo Kennon kehityksestä. Käy kuuntelemassa Asuntosäätiön Kimmo Rintalan ja Jari Torpan ajatuksia täältä.

”Kennon kehityksessä on luotu toiminnanohjausjärjestelmä, joka mahdollistaa palveluiden kehittämisen joustavasti. Tämä vaatii modernia järjestelmää”, toteaa asiakastarinassa Asuntosäätiön asiakkuusjohtaja Kimmo Rintala.

Kehityksen saralla tiimimme on kesän aikana saanut valmiiksi yli kuusikymmentä(!) uutta toiminnallisuutta, joista suurimpana uutena kokonaisuutena on Kennon mobiiliapplikaatio, jolla voi suorittaa tarkastuksia offline-tilassa. Applikaatio on toiminnallisuuksiltaan pääosin valmis, mutta sen julkaisu App storeen ja Play kauppaan on vielä työn alla. Muita kesän kehitysaskeleita ovat muun muassa Vastuu Groupin Luotettava kumppani -palvelu integraatio sekä Pandia Investment PTS-tietojen tuonti Kennoon. Jos PTS- ja korjaussuunnittelu on ajankohtainen aihe organisaatiossasi, niin nyt on erinomainen hetki valmistautua tulevaan kehittämällä korjaustoimintaa Pandia Investmentin avulla! Investment on myös oiva ensiaskel kohti Kennon käyttöönottoa.

Kenno etenee siis vauhdilla eteenpäin! Syksyn aikana asuttamisen kehitys kiihtyy ja loppusyksystä on mahdollisuus nähdä jo pitkälle kehitetty asuttamisen versio. Jos haluat syksyn aikana nähdä tulevaisuuden asuttamisen työkaluja Kennon demoympäristössä tapahtuvan esittelyn muodossa niin otathan yhteyttä lähettämällä meiliä Valtterille (valtteri.renvall@pandia.fi), tai jättämällä yhteystietosi demoa varten alla olevasta napista.

Hyvää syksyä kaikille Kennon seuraajille!

SOVI DEMO KENNOsta

Case Asuntosäätiö: Kiinteistöalan uusi toiminnanohjausjärjestelmä Kenno

Valtteri Renvall|2022-05-02T15:45:54+03:0010.9.2021|

”Tässä on ainutlaatuinen tilaisuus lähteä kehittämään uutta järjestelmää. Markkinoilla ei ollut suoraan tarpeitamme täyttävää ratkaisua, mutta yksin meillä ei olisi ollut mahdollisuutta tällaiseen kehittämiseen.”

Kiinteistöalan uusi toiminnanohjausjärjestelmä Kenno syntyy allianssimallilla – ”Yhdessä tehdään ja hyvä tulee”

Kiinteistöalalle on jo pitkään kaivattu uusia toiminnanohjaukseen keskittyviä ratkaisuja. Pandia, Asuntosäätiö, Y-Säätiö ja TA-Yhtiöt ovat parhaillaan kehittämässä uutta Kenno-nimeä kantavaa alustaa, jonka tavoitteena on hoitaa toiminnanohjauksen keskeiset prosessit sujuvasti. Koska kehittäjinä on suuria asuntojen omistajatahoja, on kehityksen tukena laaja ammattitaito ja osaaminen.

Kennosta on tarkoitus tehdä ketterä ja mahdollisimman joustava järjestelmä, joka kehittyy käyttäjiensä tarpeiden mukana. Tärkeää on myös se, että järjestelmä on helposti integroitavissa muihin ulkoisiin järjestelmiin ja palveluihin.

Kennon kehityksessä on luotu toiminnanohjausjärjestelmä, joka mahdollistaa palveluiden kehittämisen joustavasti. Tämä vaatii modernia järjestelmää, toteaa Asuntosäätiön asiakkuusjohtaja Kimmo Rintala.

Useamman eri toimijan allianssimalli on ollut kokonaisuutena hyvin toimiva.

– Kehitystyötä tehdään yhdessä TA-Yhtiöiden, Y-Säätiön ja Asuntosäätiön kanssa. Pandia toimii kehittäjänä. Koimme, että tässä on ainutlaatuinen tilaisuus lähteä kehittämään uutta järjestelmää. Markkinoilla ei ollut suoraan meidän tarpeitamme täyttävää ratkaisua, mutta yksin meillä ei olisi ollut mahdollisuutta tällaiseen kehittämiseen. Meitä on ollut tässä melko tasavahvat kumppanit tekemässä, Rintala toteaa.

Toimivat ratkaisut koko alalle

Kolmen samanlaista liiketoimintaa harjoittavan tahon yhteistyöstä on ollut merkittävää etua järjestelmän ja sen erilaisten ominaisuuksien suunnittelussa.

Ehkä meistä kolmesta toimijasta löytyy sellainen vahvuus yhdessä, sillä onhan kyse suurista asuntojen omistajatahoista Suomessa. Meillä on laajaa asiantuntemusta eri taloista käytettävissä, joten saamme varmasti rakennettua hyvät ratkaisut koko alalle, sanoo Asuntosäätiön kehityspäällikkö Jari Torppa.

Allianssimalli vaatii luottamusta

Kehitystyö on tällä hetkellä siinä pisteessä, että huoltokirja-toiminnallisuudet on saatu valmiiksi ja niiden käyttöönotto on jo lähtökuopissaan. Seuraavaksi on tarkoitus kehittää asuttamisen, myynnin ja reskontran toiminnallisuuksia.

– Tällainen allianssimalli vaatii kaikilta osapuolilta luottamusta, koska työpajoissa ja kehittämisessä ylipäänsä joudumme jakamaan toistemme asioita ja etsimään niihin yhdessä parhaat ratkaisut. Yhdessä tehdään ja hyvä tulee, Torppa hymyilee.

Tämän asiakaskokemuksen on tuottanut puolueettomasti Trustmary Finland Oy. Lue lisää

Kennon kesäkuulumiset – asuttamisen suunnittelu vauhdissa, ylläpito käyttöönotettavissa

Pekka Paaskunta|2021-09-13T09:13:26+03:0021.6.2021|

Alkuvuosi on kulunut Kennon parissa vauhdikkaasti. Kiinteistön ylläpidon työkalujen kokonaisuus on valmis käyttöönotettavaksi. Kennolla voi tallentaa vikailmoituksia ja huomioita, sekä näistä voi tehdä tilauksia eri tavoin. Kiinteistöihin liittyviä toisteisia tehtäviä saadaan hallittua ylläpito-ohjelman avulla. Tarkastusten dokumentointi liittyen huoneistoihin, kiinteistöjen yleisiin tiloihin, tilattuihin töihin tai ylläpitotehtävien kokonaisuuksiin on mahdollista.

Kennon ytimen palveluliitokset ovat valmiina nitomaan kiinteistöhierarkian, kiinteistöjen omistajatahot, palvelutuottajat ja käyttäjät toisiinsa palveluverkoksi ylläpidon toimintojen taustalle. Tietosuoja ja -turva ovat huoltokirjan tarvitsemalla laajuudella tuotantokäytön tasolla. Tämä todistettiin tietoturva-auditoinnilla kesäkuun alkupuolella.

Asuttamisen putki hakemuksesta tarjouksen kautta sopimukseen on saatu suunniteltua ja suunnittelijat ovat siirtyneet nyt sopimusten hallinnan työkalujen pariin.

Asuttamisen putki hakemuksesta tarjouksen kautta sopimukseen on saatu suunniteltua. Tietoa suunnitelmien pohjaksi kerättiin alkuvuoden työpajojen lisäksi kymmenien tulevien loppukäyttäjien haastatteluiden avulla. Rautalankasuunnitelmat hakemuksen muokkauksen/uudistamisen/poiston sekä vaadittavien liitteiden sähköisen lisäämisen hakijalle mahdollistavasta portaalista ovat myös valmiina. Edellä mainittu kokonaisuus onkin siirtynyt koodareiden työpöydälle ja toteutus etenee hyvien suunnitelmien pohjalta vauhdilla.

Suunnittelijat ovat siirtyneet sopimusten hallinnan työkalujen pariin. Myös vuokra- ja asumisoikeusreskontran suunittelu vilkkuu jo nurkan takana. Teknisemmän suunnittelun kautta on valmistumassa ajatus siitä, miten Kennoa voidaan käyttää internet-yhteyden pätkiessä kiinteistöjen ajoittain haastavassa ympäristössä. Tällä hetkellä suunnitelmat näyttävät siltä, että Kenno tulee pitämään käyttäjistään hyvää huolta siinäkin tilanteessa, jossa internet-yhteys ei ole stabiili.

Tällä hetkellä suunnitelmat näyttävät siltä, että Kenno tulee pitämään käyttäjistään hyvää huolta siinäkin tilanteessa, jossa internet-yhteys ei ole stabiili.

Yhtä kaikki, Kenno projekti etenee hyvällä meiningillä kohti kokonaisuuden valmistumista. Aikataulussa ollaan! Tavoitteena on edelleen toteuttaa ensimmäiset koko Kennon käyttöönotot kehityskumppaneiden kanssa syksyllä 2022.

Jos haluat kesän jälkeen nähdä tulevaisuuden asuttamisen työkaluja Kennon demoympäristössä tapahtuvan esittelyn muodossa, niin otathan yhteyttä lähettämällä meiliä Valtterille (valtteri.renvall@pandia.fi), tai jättämällä yhteystietosi tällä lomakkeella.

Aurinkoista ja rentouttavaa kesää kaikille Kenno-blogin lukijoille!