Tietoa Valtteri Renvall

Kirjoittaja ei ole lisännyt lisätietoja.
Tähän mennessä Valtteri Renvall on luonut 31 artikkelia.

Pandia Oy:lle on myönnetty Avainlippu!

Valtteri Renvall|2018-05-28T08:34:29+03:0022.5.2018|

Suomalaisen Työn Liitto on myöntänyt Pandia Oy:lle Avainlippu-tunnuksen osoituksena Suomessa tuotetulle ja Suomessa työllistävälle palvelulle.

Avainlippu on merkki suomalaisesta työstä.  Merkin myöntämisen ensisijaisena kriteerinä on aina se, että tuotteen on oltava valmistettu tai palvelun tuotettu Suomessa. Lisäksi suomalaisten kustannusten osuus palvelun omakustannusarvosta, eli kotimaisuusasteen, on oltava vähintään 50 prosenttia. Palvelu-Avainlippua hakevalla yrityksellä on myös oltava merkittävä kotimainen omistusosuus, Suomessa toimiva johto ja yrityksen pääkonttorin tulee sijaita Suomessa.

Pandian miltei kaikki kustannukset ovat kotimaista alkuperää. Työllistämme Suomessa noin 15 ohjelmistoalan ammattilaista ja rekrytoimme koko ajan lisää. Suomalainen ohjelmisto-osaaminen on huipputasoa, joten kotimaisuuden korostaminen liiketoiminnallisissa päätöksissä luulisi olevan yhtä helppoa kuin valinnan tekeminen ruokakaupassa. Haluamme Avainlipulla viestiä kotimaisuudestamme ja arvoistamme, kertoo Pandian markkinointi- ja myyntijohtaja Pekka Paaskunta.

Suomalaisen Työn Liiton markkinointipäällikkö Reetta Mentu toteaa, että kotimaisen palvelun hankinta koetaan yhteiskunnallisena vaikuttamisena ja arvovalintana, joka edesauttaa suomalaista kilpailukykyä ja hyvinvointia.

Ihmiset liittävät Avainlippuun positiivisia mielikuvia kotimaisuudesta, luotettavuudesta, turvallisuudesta, vastuullisuudesta sekä työllistävyydestä. Avainlipun kautta yritykset voivat viestiä tärkeistä arvoista, Reetta Mentu kertoo.

Lisätietoja

Pekka Paaskunta, markkinointi- ja myyntijohtaja, Pandia Oy, 040 728 2282, pekka.paaskunta@pandia.fi
Reetta Mentu, markkinointipäällikkö, Suomalaisen Työn Liitto, 050 561 5030, reetta.mentu@suomalainentyo.fi

Pandia Oy on talouden suunnitteluun ja analysointiin erikoistunut ohjelmistoyritys. Erityisesti kiinteistöalan yritykset hallinnoivat Saas-pohjaisilla työkaluillamme rahoitus-, investointi- ja kiinteistösalkkujaan sekä raportoivat ja ennustavat liiketoimintaansa.

Avainlippu on Suomessa valmistetuille tuotteille ja Suomessa tuotetuille palveluille myönnettävä alkuperämerkki. Avainlippua kantaa yhteensä noin 4000 tuotetta, tuoteryhmää tai palvelua. www.suomalainentyo.fi/yrityksille/avainlippu/

Suomalaisen Työn Liitto toimii sen puolesta, että suomalaisen työn arvostus kasvaa ja suomalainen työ menestyy. Liitto hallinnoi suomalaisesta työstä kertovia merkkejä, vaikuttaa ostopäätöksiin ja haastaa työelämää uudistumaan.

Opas ARA:n jälkilaskelman toteuttamiseen julkaistu

Valtteri Renvall|2018-06-19T11:26:12+03:0028.3.2018|

Keväällä 2018 astuu voimaan ARA:n uudet vaatimuksen jälkilaskelmien raportointiin. Vaatimus on ollut jo pitkään voimassa asumisoikeustoimijoilla, mutta nyt se tulee koskemaan myös kaikkia valtion tukemia vuokrataloyhteisöjä.

Pandia on ollut jo toteuttamassa useita jälkilaskennan automatisointeja, joten vaatimukset yksityiskohtineen ovat tulleet varsin tutuiksi. Tältä pohjalta olemmekin tehneet tämän oppaan helpottamaan asiakkaittemme toimintaa uusien ARA:n raportointivaatimusten astuessa voimaan.

Huomaattehan, että tämä opas ei ole ARA:n virallinen ohje, vaan Pandian asiantuntijoiden tulkintoihin ja näkemyksiin perustuva epävirallinen opas. Olethan meihin yhteydessä kun kysymyksiä herää.

Julkaisemme oppaan 5 blogin sarjana, joka koostuu seuraavista osioista:

ARA:n jälkilaskelma osa 1: Mistä on kyse?

ARA:n jälkilaskelma osa 2: Raportoinnin lähtökohta

ARA:n jälkilaskelma osa 3: Raportoitavat tiedot

ARA:n jälkilaskelma osa 4: Jälkilaskelman muodostaminen

ARA:n jälkilaskelma osa 5: Kumulatiiviset yli- ja alijäämät

Oppaan tiedot on kerätty muun muassa ARAn verkkosivuilta ja yksityiskohtia on lisäksi tarkennettu suoraan ARA:n edustajien kanssa.

Jos haluat koko oppaan käyttöösi whitepaper-muodossa (pdf), niin pyydäthän sitä meiltä sähköpostitse (contact (at) pandia.fi) tai soita meille (010 504 1400), niin lähetämme sen sinulle.

Autamme mielellämme muutenkin raportoinnin toteuttamisessa. Pandian ohjelmistojen ja asiantuntijoiden avulla raportointi voidaan helposti jopa automatisoida kokonaan!

ARA:n jälkilaskelma osa 5: Kumulatiiviset yli- ja alijäämät

Valtteri Renvall|2018-06-01T20:47:20+03:0027.3.2018|

Korkotukilain 13 c ja aravarajoituslain 7 c pykälät edellyttävät, että jälkilaskelmassa on esitettävä paljonko tuleviin perusparannus-, ylläpito- ja hoitotoimenpiteisiin on kerätty varoja ja miten niitä on käytetty sekä paljonko varoja on jäljellä tilikauden lopussa.

ARA:n esittämässä jälkilaskelmassa lähtökohtana on, että vuokraa perittäessä vuokra olisi jo valmiiksi jaettu hoito-, rahoitus- ja varautumiseen kohdis-tettuun vuokraan. Jos tämä ei ole mahdollista, niin jaon voi tehdä laskennallisesti, kunhan tasausryhmä-kohtaisella raportilla kunkin osa-alueen yli-/alijäämä eritellään. Hoito- ja pääomakulujen kattamiseksi kerättyjen vuokratuottojen lisäksi varautumisena vuokrissa kerättävät varat on esitettävä erikseen.

Lähtökohtaisesti lukujen pitää perustua kirjanpitoon, eli kunkin osa-alueen yli-/alijäämä muodostuu kirjanpidosta. Tämä edellyttää sitä, että varautu-miset kerätään vuokrissa erikseen ja kirjataan kirjanpitoon erikseen.

Varautumisena kerättävien vuokrien seuranta on mahdollista myös erillisellä järjestelmällä. Jos vuokrien kertymistä tältä osin seurataan pääkirjanpidon ulkopuolisella osakirjanpidolla, varautumisena kerättävä vuokran osuus on kirjattava pääkirjanpitoon kuukausittain. Tällöin varautuminen tulee siis eritellä kirjanpidossa kuukausikohtaisesti vuokratuotoista (esim. muistiotositteella).

Ennen vuotta 2017 kertyneet kumulatiiviset yli-/alijäämät täytyy esittää laskelmassa, jotta ne tulevat huomioiduksi myös asukkaiden omakustannusvuokrassa tai esim. tulevien vuosien peruskorjausten kattamisessa. ARA:n suosituksen mukaan hoito- ja rahoitusvuokrista kertyneen yli- tai alijäämän voi huomioida vuokrissa 3–5 vuoden ajanjaksolla, jotta vuokrien kehitys pysyy tasaisena.

Jos 31.12.2016 taseen rahoitusylijäämän alkuperää ei pysty selvittämään (toisin sanoen paljonko on kerätty varautumisena ja paljonko on hoito- ja rahoitusvuokrista kertynyttä yli-/alijäämää), ylijäämän voi huomioida kokonaisuudessaan yhteisötason laskelmassa kohdassa ”edellisinä tilikausina varautumisina kerättyjen varojen määrä”.

Jos varautumisena kerätyn ylijäämän osuus on selvitettävissä, mutta sitä ei ole aikaisemmin eritelty tasausryhmittäin, jaon voi tehdä tasausryhmille esimerkiksi neliöiden suhteessa ja käsitellä perusparannuksiin varautumisena, jos käyttöä ei ole erikseen määritelty.

Kun ARA-yhteisön tulot ovat pääasiassa ARA-vuokratalojen vuokratuloja ja ylijäämä vuokrista kertynyttä, varautumisen alkusaldo on käytännössä taseen 31.12.2016 osoittama rahoitusylijäämä.

Jos haluat koko oppaan käyttöösi whitepaper-muodossa (pdf), niin pyydäthän sitä meiltä sähköpostitse (contact (at) pandia.fi) tai soita meille (010 504 1400), niin lähetämme sen sinulle.

Autamme mielellämme muutenkin raportoinnin toteuttamisessa. Pandian ohjelmistojen ja asiantuntijoiden avulla raportointi voidaan helposti jopa automatisoida kokonaan!

ARA:n jälkilaskelma osa 4: Jälkilaskelman muodostaminen

Valtteri Renvall|2018-06-01T20:49:56+03:0027.3.2018|

Hallituksen esityksen (HE 99/2015) mukaan yhteisöjen tulisi laatia jälkilaskelmat ARA:n mallin mukaisesti, mutta ARA ilmoituksen mukaan suositellusta mallista voidaan myös poiketa, kunhan käytetty malli täyttää lain vaatimukset. Jälkilaskelmamalli voi siis poiketa ARA:n mallista.

ARA:n jälkilaskelmamalli löytyy tästä. Samaa mallia voi soveltaa yhteisö-, tasaus-ryhmä- ja kohdetasolla (taso ilmoitetaan laskelman alussa):

  • Koko yhteisöä koskevassa jälkilaskelmassa täytetään kaikki mallin sivut 1-3.
  • Omakustannusvuokrarajoituksen alaista tasausryhmää tai kohdetta koskevassa jälkilaskelmassa täytetään mallin sivut 1-2.

Yhteisötason tiedoissa (ARA:n mallin sivul 3) kootaan ARA:n tukema osuus, vapaarahoitteinen osuus, yhteisötason investoinnit ja muu toiminta yhteen. Yhteistötason muodostamiseksi on omakustannus-vuokrarajoitusten alainen raportti koottava (ja sitä kautta myös vapaarahoitteinen osuus).

Kun yhteisötaso on muodostettu, raportti täsmäytetään taseeseen.Tämä vaatimus voi olla usein hankalaakin toteuttaa. Käytännössä tämä tarkoittaa yhteisölle sitä, että kaikki tilitapahtumat tulee kohdistaa johonkin raportin osa-alueeseen. Karkealla tasolla:

  • kohteelle kohdistuvat kulut tulee tuttuun tapaan suoriteperiaatteella kirjata kohteen omalle kustannuspaikalle
  • vuokraustoiminta tulee jakaa erilleen muusta toiminnasta (jos sellaista on)
  • muun toiminnan tuotot ja kulut tulee eritellä vuokraustoiminnasta
  • vuokraustoiminta jaetaan kahteen osuuteen: ARA:n tukemaan ja vapaarahoitteiseen
  • Yhteisön tekemät investoinnit, niiden rahoitus ja investointien realisointi jaetaan erikseen (edellisten kausien rahoitusjäämä, aktivoidut hankinnat, PTS-korjauksiin nostetut lainat, saadut avustukset jne)

Jotta raportointi olisi helppoa, kannattaa yllä mainitut olla eriteltävissä kirjanpidosta tileittäin, ettei raporttia muodostettaessa tarvitse jokaista vientiä käydä erikseen läpi. Hoitokulujen osalta tämä on useimmiten jo hyvin hallussa, mutta vastaan on tullut muutamia kohtia joissa kannattaa miettiä kirjanpitokäytäntöjen muuttamista:

  • hoitokuluja kattamaan nostettujen lainojen nostot, lyhennykset ja korot tulisi eritellä eri tileille muista lainoista
  • perusparannuskorjauksiin nostettujen lainojen nostot, lyhennykset ja korot tulisi jakaa eri tileille rakennusaikaisista lainoista
  • varautumiseen kerätyt vuokratuotot pitäisi eritellä erilleen muista vuokratuotoista kustannuspaikoittain. Jos tätä ei valmiiksi jo tehdä, tämä kannattaa tehdä kirjanpidossa eri tilille esim. muistiotositteella, jotta yhteisön ja tasausryhmän kuluvan vuoden varautuminen saadaan eriteltyä helposti.
  • aktivointeja tehdessä kannattaa miettiä miten kunnossapidon aktivointikustannukset saadaan eriteltyä kirjanpidossa muista korjauskustannuksista ja muista aktivoinneista. Näille aktivointitileille ei kannata aktivoida muita kustannuksia kuin korjauskustannuksia, jotta kirjanpidosta saadaan otettua esimerkiksi vain tiettyjen tilien taseen saldoa kasvattavat viennit.
  • aktivoinnit kannatta kohdistaa kustannuspaikalle myös taseen tileillä, jotta kirjanpidon tileiltä saadaan helposti kerättyä korjauksien aktivoitu osuus tasausryhmäkohtaisesti.

Jotta yhteisötason raportti saadaan täsmäämään taseeseen, tarkoittaa se sitä, että myös kaikki muut emoyhtiön tällä hetkellä kohdistamattomat kulut kohdistuvat johonkin yhteisötason raportoin riveistä. Jos kyse on vuokraustoimintaan liittyvistä kuluista (kuten markkinointi jne.) on ne jaettava kaikille vuokrakohteille oikeudenmukaisesti, jolloin nämä kulut näkyvät suoraan vuokraustoiminnan ja ARA:n tukeman toiminnan yli-/alijäämässä.

Vuokraustoimintaan kuulumattomat tuotot ja kulut taas näytetään sille varatussa omassa osiossaan. Tällaisissa kuluissa kannattaa käyttää kirjanpidossa yhtä tai useampaa yleiskustannuspaikkaa (esim. yhteinen, tasausryhmä A, tasausryhmä B, ei vuok-raustoimintaa jne), jotta esimerkiksi vuokraustoimin-taan kuuluvat yhteiset kulut saadaan eriteltyä kirjanpidosta helposti.

Jos haluat koko oppaan käyttöösi whitepaper-muodossa (pdf), niin pyydäthän sitä meiltä sähköpostitse (contact (at) pandia.fi) tai soita meille (010 504 1400), niin lähetämme sen sinulle.

Autamme mielellämme muutenkin raportoinnin toteuttamisessa. Pandian ohjelmistojen ja asiantuntijoiden avulla raportointi voidaan helposti jopa automatisoida kokonaan!

ARA:n jälkilaskelma osa 3: Raportoitavat tiedot

Valtteri Renvall|2018-05-23T13:49:57+03:0027.3.2018|

Jälkilaskelma on tilinpäätöshetkellä vuokratuloista ja muista tuotoista sekä niillä katettavista menoista laadittava suoriteperusteinen rahavirtalaskelma.

Jälkilaskelman luvut johdetaan suoraan kirjanpidosta ja jälkilaskelmassa huomioidaan ainoastaan rahan todellinen liikkuminen. Laskelmassa ei siis ilmoiteta poistoja, mutta taseeseen aktivoidut korjaukset ja lyhennykset ilmoitetaan kukin omalla rivillään.

Korkotuki- ((604/2001) 13 c §) ja aravarajoituslain ((1190/1993) 7 c §)) mukaan jälkilaskelmasta on käytävä ilmi

  • paljonko vuokria on peritty
  • mitä menoeriä on katettu vuokrilla
  • paljonko tuleviin perusparannus-, ylläpito- ja hoitotoimiin on kerätty varoja ja miten niitä on käytetty
  • paljonko tilikaudelta on syntynyt rahoitusylijäämää tai -alijäämää
  • paljonko edellisiltä tilikausilta on syntynyt rahoitusylijäämää tai -alijäämää

Idea on, että jälkilaskelman osoittama yli- tai alijäämä vähennettynä varautumiseen kerätyillä varoilla on otettava huomioon seuraavien vuosien vuokria määritettäessä, jotta varmistetaan omakustannusperiaatteen toteutuminen (korkotukilaki 13 c § ja aravarajoituslaki 7 c §).

Tämän lisäksi jälkilaskelmassa tulee eritellä historian aikana kerätty käyttämätön kumulatiivinen varautuminen, tilikauden aikana vuokrissa kerätyn varautumisen määrä ja tilikauden aikana käytettyjen varautumisten määrä. Jälkilaskelma täsmäytetään taseen rahoitusasemaan. (ks. lähde)

Jos haluat koko oppaan käyttöösi whitepaper-muodossa (pdf), niin pyydäthän sitä meiltä sähköpostitse (contact (at) pandia.fi) tai soita meille (010 504 1400), niin lähetämme sen sinulle.

Autamme mielellämme muutenkin raportoinnin toteuttamisessa. Pandian ohjelmistojen ja asiantuntijoiden avulla raportointi voidaan helposti jopa automatisoida kokonaan!

ARA:n jälkilaskelma osa 2: Raportoinnin lähtökohta

Valtteri Renvall|2018-06-01T20:54:19+03:0027.3.2018|

Tasausryhmätason laskelmat. Jälkilaskelman tiedot kerätään vuoden 2017 alusta alkaen yhteisöistä ja tasausryhmistä. Yhteisötason tiedot lähetetään ARA:lle keväästä 2018 lähtien ARA:lta saapuvan tietopyynnön mukaisesti. Tasausryhmätasoiset laskelmat on myös laadittava, mutta esitettävä ARA:lle vain erillisestä pyynnöstä.

Kustannuspaikkakohtainen kirjanpito. Tasausryhmä muodostetaan siihen kuuluvien ARA-kohteiden kustannuspaikoista (huomioiden tasaussäännökset korkotukilain 13 a § ja aravarajoituslain 7 a §:ssä). Käytännössä tämä tarkoittaa, että jotta tasausryhmäkohtainen laskelma saadaan muodostettua, jälkilaskelman luvut tulee kerätä kirjanpitoon kustannuspaikoittain. Tällöin kohteet voidaan ryhmitellä tasausryhmiin ja niistä erotella ryhmiin kuulumattomat kohteet.

ARA suosittelee, että erityisryhmäkohteet tai asunnot, jotka ensivuokrataan toiselle yhteisölle, käsitellään omina erillisinä tasausryhminään, jotta jälkilaskelmien laatiminen on yhteisölle helpompaa.

Lähtökohtana 2016 lopun yli-/alijäämä. Vuoden 2017 tiedoista ilmoitettavan jälkilaskelman lähtökohtana on 31.12.2016 mennessä kertynyt kumulatiivinen yli-/alijäämä. Jos taseen rahoitusylijäämää tai sen kertymistä muusta kuin rajoituksen alaisesta vuokraustoiminnasta ei ole eriteltävissä tasausryhmittäin, niin 31.12.2016 mennessä kertynyt ylijäämä pitää ilmoittaa edellisten tilikausien varautumisina kerättyjen varojen määrässä, ns. varautumisen alkusaldona.

Jälkilaskelmat tehdään vuokraemokohtaisesti. Keskinäisten kiinteistöosakeyhtiöiden ja asunto-osakeyhtiöiden tapauksissa vuokraemo kerää vuokrat ja maksaa tytäryhtiöilleen hoito- ja pääoma-vastiketta, jotka ilmoitetaan jälkilaskelmassa omilla riveillään. Tyttärien tietoja ei ainakaan tässä vaiheessa tarvitse ilmoittaa. Jälkilaskelma täsmäytetään vuokraemon taseeseen. Jos keskinäiseen kiinteistöosakeyhtiöön tai asunto-osakeyhtiöön on kertynyt 31.12.2016 tilanteessa hoito- ja rahoitusvastikkeista ylijäämää, niin tämä ylijäämä pitää ottaa huomioon seuraavien vuosien vastikkeiden määrityksessä, jotta omakustannus-periaate toteutuu.

Jos haluat koko oppaan käyttöösi whitepaper-muodossa (pdf), niin pyydäthän sitä meiltä sähköpostitse (contact (at) pandia.fi) tai soita meille (010 504 1400), niin lähetämme sen sinulle.

Autamme mielellämme muutenkin raportoinnin toteuttamisessa. Pandian ohjelmistojen ja asiantuntijoiden avulla raportointi voidaan helposti jopa automatisoida kokonaan!

ARA:n jälkilaskelma osa 1: Mistä on kyse?

Valtteri Renvall|2018-05-23T13:39:28+03:0027.3.2018|

Asumisen rahoitus ja kehittämiskeskus (ARA) on ottanut käyttöön uuden jälkilaskelma-raportointimallin, jonka mukaan tilikauden 2017 tiedot on ilmoitettava ARA:lle. Vaatimus koskee kaikkia valtion tukemia vuokrataloyhteisöjä ja sen tulee perustua kirjanpitoon.

Uuden jälkilaskelmamallin tavoite ARA:n mukaan on edistää asumiskustannusten kohtuullisuuden toteutumista valtion tukemassa asuntokannassa lisäten kustannusten läpinäkyvyyttä sekä osoittaa, että vuokrilla on katettu vain omakustannusvuokraa koskevien säännösten mukaisia menoja. (ks. lähde)

Uuden raportointivaatimuksen idea on selvästi pyrkiä luomaan yhtenäinen raportointirunko ARA:n seurantaa varten ja pyrkiä tuomaan läpinäkyväksi mihin vuokratuotoilla kerätyt rahat menevät.

Yhtenäinen raportointirakenne mahdollistaa tietojen keräämisen sähköisesti sekä myöhemmin keskitetyn kiinteistötietojen vertailun ja raportoinnin. Koska mallissa keskitytään kumulatiivisen yli-/alijäämän sekä varautumisen raportointiin, mallin avulla pyritään oletettavasti varmistamaan, että yhteisön keräämät ylijäämät ja varautumiset tullaan käyttämään tulevaisuudessa oikeaoppisesti.

ARA pyytää vuokrataloyhteisöjä lähettämään vuoden 2017 yhteisötason jälkilaskelmia keväästä 2018 lähtien.

Jälkilaskelmat ilmoitetaan ARA:n verkkoasioinnin kautta. Verkkoasioinnin sähköinen lomake tulee olemaan nykyisen ARA:n jälkilaskelmamallin mukainen. Tämän lisäksi tiedot voidaan ladata palveluun myös Excel-tuontitiedostolla.

Päivitetty malli ja tuontitiedoston rakenne julkaistaan ARA:n verkkosivuilla ja verkkoasioinnin Ohjeet-osiossa alkuvuoden aikana. ARA:n tavoitteena on myöhemmin luoda rajapinta tietojen lähettämiseen, jotta lukujen lähetys voidaan myöhemmin kokonaan automatisoida.

Jos haluat koko oppaan käyttöösi whitepaper-muodossa (pdf), niin pyydäthän sitä meiltä sähköpostitse (contact (at) pandia.fi) tai soita meille (010 504 1400), niin lähetämme sen sinulle.

Autamme mielellämme muutenkin raportoinnin toteuttamisessa. Pandian ohjelmistojen ja asiantuntijoiden avulla raportointi voidaan helposti jopa automatisoida kokonaan!

Korjausrakentamisen suunnittelu ja elinkaarihallinta TA-Yhtiöillä

Valtteri Renvall|2019-02-11T16:31:52+03:004.7.2017|

TA-Yhtiöt ja Pandia ovat tehneet yhteistyötä jo yli kymmenen vuoden ajan, ja nyt kehitysyhteistyö on saanut jatkoa Pandia Investment-työkalun merkeissä. 

Pandia Investment mahdollistaa korjausrakentamisen suunnittelun pidemmällä aikajänteellä

TA-Yhtiöt käyttää laajasti Pandian erilaisia työkaluja. Korjausrakentamisen suunnittelussa toimii Pandia Investment, jonka avulla korjausten suunnittelu voidaan tehdä pidemmällä aikajänteellä kiinteistön elinkaaren mukaan. Yhteistyö Pandian kanssa on ollut joustavaa sekä helppoa.

TA-Yhtymä on valtakunnallinen yleishyödyllisten asuntojen omistaja ja rakennuttaja. Asunnot ovat pääasiassa vuokra- tai asumisoikeusasuntoja ja niitä on ympäri Suomen yhteensä noin 16 000.

Rakennutamme vuosittain noin 1000 asuntoa uudistuotantona”, kertoo TA-Yhtymän Business controller Ossi Syrjälä.

Tarpeet täyttävä työkalu kehitettiin yhdessä

TA-Yhtiöt ja Pandia ovat tehneet yhteistyötä pitkään. TA-Yhtiöt on ollut mukana kehittämässä muun muassa Pandia Investment-työkalua, joka on suunniteltu projektien hallintaan. Pandia Investmentin käyttöönotto toteutettiin pilotoinnin kautta. Sitä testasi ensin pienempi käyttäjäryhmä, ja onnistuneen pilotin jälkeen Pandia Investment päätettiin ottaa käyttöön koko yhtiössä.

Ratkaisuja kehitettiin yhdessä tilaajan kanssa toiveidemme mukaan. Sen pohjalta syntyi sitten käyttöönotettava työkalu. Pandian kehitystyö oli laadukasta”, Syrjälä muistelee.

”Meillä oli selkeät tarpeet ja asiat, mitkä halusimme ratkaista. Tarvitsimme sitä varten toimivan työkalun ja sellaisen me olemme myös saaneet”, hän summaa.

Suunnittelujänne pidentyy ja hallinta helpottuu

TA-Yhtiöt hyödyntää Pandia Investmentiä korjausrakentamisen suunnitteluun. Sen suurimmat hyödyt liittyvät juuri prosessin hallintaan.

Käytännössä työkalu mahdollistaa meille sen, että korjaushankkeiden suunnittelujänne pidentyy ja kiinteistön elinkaarihallinta parantuu. Voimme suunnitella korjauksia pidemmällä aikajänteellä kiinteistön elinkaaren mukaan. Suunnittelu, päätöksenteko ja koko prosessin hallinta on helpompaa”, Syrjälä avaa.

”Korkea automaatiotaso ja viranomaisraportoinnin automatisointi helpottaa myös rakentamisen tiedonantovelvollisuuteen kuuluvien urakkailmoitusten tekemistä”, Syrjälä lisää.

”Tilaajana on helppo olla”

Syrjälä kokee Pandian palvelun joustavaksi ja tilaajan tarpeet hyvin huomioivaksi. Reagointi ja on nopeaa, eivätkä asiat jää roikkumaan. Järjestelmiä ja työkaluja kehitetään jatkuvasti eteenpäin.

Pandia tuottaa meidän käyttötarkoituksiimme sopivia järjestelmiä, joiden jatkokehitys on nopeaa. Kokonaisuus on kattava ja soveltuu ympäristöömme hyvin. Tilaajana on helppo olla”, Syrjälä kuvailee.

”Pandia Investment on järjestelmä, joka toimii saumattomasti osana isompaa kokonaisuutta. Olemme saaneet sitä, mitä olemme tilanneetkin”, Syrjälä kiteyttää.

Tämän asiakaskokemuksen on tuottanut puolueettomasti Suomen Asiakaskokemukset Oy.

Lue lisää 

Lainojen hallinnasta raportointiin ja budjetointiin VTS:llä

Valtteri Renvall|2019-02-11T16:32:44+03:004.7.2017|

VTS-kodeilla on käytössä laajasti Pandian ohjelmistotyökalut, joiden avulla ovat VTS-kotien datan sekä raportoinnin laadukkuus ja luotettavuus parantuneet merkittävästi.

VTS-kodit, Sanna Mattila: ”Nyt voimme luottaa siihen, että data on oikeaa”

VTS-kodit on yleishyödyllinen vuokranantaja, joka omistaa yhteensä noin 9000 asuntoa yli 170 kiinteistössä Tampereella. VTS-kodeilla on käytössään Pandia Finance, Pandia Analysis ja Pandia Budgeting –ohjelmistotyökalut, joiden avulla ovat VTS-kotien datan sekä raportoinnin laadukkuus ja luotettavuus parantuneet merkittävästi.

Pandian ja VTS-kotien välinen yhteistyö alkoi Pandian lainanhallintaohjelman, eli Pandia Financen, käyttöönoton myötä. Sen jälkeen on yhteistyötä laajennettu myös budjetoinnin ja raportoinnin puolelle. Laajentumisen taustalla vaikuttavat Pandian toimialatuntemus sekä sovituista asioista kiinni pitäminen.

Pandialla on todella särmä ote tekemiseen. Olen tehnyt paljon tietohallinnon projekteja, ja aika usein aikataulut ja budjetit paukkuvat. Pandian kanssa asiat valmistuivat sovitusti”, kertoo VTS-kotien tietopalveluinsinööri Sanna Mattila.

Lisää dataa raportoinnin tueksi

Pandia Analysis –raportointijärjestelmän avulla halutaan tuottaa VTS-kodeille laadukkaita raportteja joustavasti. VTS-kotien toiminnanohjausjärjestelmänä toimii Tampuuri, joka on samalla myös Pandian päälähdetietojärjestelmä VTS-kodeille tehtävässä raportoinnissa.

Iso osa operatiivisesta datastamme on Tampuurissa. Meillä oli tarve saada Tampuurin tuottaman datan oheen muutakin dataa ilman, että meidän täytyy yhdistellä sitä käsin”, Mattila kertoo.

”Rakensimme Pandian kanssa rajapinnan heidän järjestelmänsä ja Tampuurin välille. Nyt haluttu data siirtyy joka yö Tampuurista Pandian järjestelmään. Rinnalle tuodaan samalla tavalla dataa myös muun muassa talouden järjestelmistä. Datan koonti yhteen paikkaan on toiminut todella hyvin ja olemme saaneet luotua kattavan datavaraston raportoinnin tueksi”, Mattila kuvailee.

”Meillä on tietyt raportit, joita käydään läpi viikoittaisessa johtoryhmän palaverissa. Hallitukselle rakennetaan oma pakettinsa ja toiminnanjohtajalle kootaan tietyt tunnusluvut. Tulevaisuudessa meidän on tarkoitus upottaa joitakin perusraportteja intranettiin kaikkien nähtäväksi”, Mattila summaa.

Syvää porautumista tietoon

Yhdeksi raportointijärjestelmän eduksi Mattila kokee sen, että se mahdollistaa syvemmän porautumisen tietoon. Hyvä esimerkki tästä on graafi, josta on nähtävillä käyttöasteen kehittyminen.

Jos jossakin kohtaa on tapahtunut notkahdus, niin herää meillä tietysti silloin kiinnostus, että miksi niin on käynyt. Luvut ja tieto, joista notkahdus syntyy, ovat nähtävillä. Voimme tarkastella niiden avulla syvemmin notkahduksen syytä. Erilaisia suodatus- ja näkökulmamahdollisuuksia on monipuolisesti”, Mattila kertoo.

Toinen raportointijärjestelmän hyvä ominaisuus, joka luo vankan pohjan raportoinnin kokonaisuudelle ja varmistaa datan laatua, on Mattilan mielestä virheraportointi. Jos Tampuurissa olevasta datasta löytyy määrittelyjen vastainen poikkeama tai puute, tekee Pandian järjestelmä tästä virheraportin. Raportin perusteella voidaan poikkeama tai puute käydä korjaamassa Tampuuriin. Tällöin raportointidatan lisäksi kasvaa myös operatiivisen datan laatu suoraan lähdejärjestelmässä.

Nyt voimme luottaa siihen, että data on oikeaa. Datan luotettavuus on kasvanut huimasti”, Mattila painottaa.

Budjetointityökalulla helpotusta massanhallintaan

Pandia Budgeting otettiin käyttöön budjetoinnin ja ennen kaikkea isojen massojen käsittelyn helpottamiseksi. VTS-kotien kiinteistöjen kulujen budjetointi on hajautettu niin, että budjetoinnista vastaa useampi taho. Jokaisella taholla on omat vastuutilinsä. Osa budjetin luvuista tulee Tampuurin sisältä ja osa syötetään käsin.

Haemme budjetointityökalulla helpotusta ennen kaikkea massahallintaan. Tavoittelemme kunkin oman vastuualueen budjetoinnin yksinkertaistamista”, Mattila sanoo.

”Isoin helpotus tästä on ehkä meidän talousosastollemme siinä vaiheessa, kun budjetteja aletaan laittaa oikeaan hahloon, tekemään vuokranmääritystä sekä vyörytyksiä. Jatkossa on tarkoitus toimia niin, että Tampuurin puolelta siirretään rajapinnan kautta Pandiaan Tampuurin tuottamat budjettiluvut ja loppu budjetointi tehdään Pandian puolella”, Mattila avaa.

”Projektit on viety läpi moitteettomasti”

Yhteistyö Pandian kanssa on sujunut Mattilan mukaan hyvin. Suurin Pandian palveluista saatu hyöty on hänen mielestään saatavilla olevan tiedon laadukkuus. Hyvänä kakkosena tulee resurssien kohdentaminen. Nyt VTS-kotien omat resurssit on saatu kohdennettua esimerkiksi analysointiin raporttien rakentamisen sijaan.

Projektit on viety läpi moitteettomasti. Jos Pandiaa pitäisi kuvailla kahdella sanalla, niin sanoisin, että ammattitaitoinen ja luotettava. Ammattitaidolla tarkoitan ICT-taitojen lisäksi asiakkaan toimialan tuntemista, mikä on todella tärkeä asia lopputuloksen laadukkuuden kannalta”, Mattila painottaa.

”Voin suositella Pandiaa lämpimästi”, Mattila lopettaa.

Tämän asiakaskokemuksen on tuottanut puolueettomasti Suomen Asiakaskokemukset Oy.

Lue lisää 

Lainojen hallinta, budjetointi ja raportointi Y-Säätiössä

Valtteri Renvall|2019-02-11T16:33:29+03:004.7.2017|

Pandian ja Y-Säätiön välinen yhteistyö on helpottanut muun muassa rahoituksen suunnittelua, ja koko konserni on ollut tyytyväinen Pandian toimintatapaan sekä siihen, kuinka Pandia asiakastaan kuuntelee.

Reaaliaikaista ja luotettavaa dataa

Y-Säätiön ja Pandian yhteistyö alkoi noin kolme vuotta sitten. Vuosien varrella yhteistyö on laajentunut lainojen hallinnasta myös budjetointiin ja raportointiin. Tällä hetkellä Y-Säätiöllä on käytössään Pandia Finance sekä Pandia Budgeting -ohjelmistotyökalut.

Y-Säätiö tarjoaa vuokra-asuntoja sellaisille ihmisille, joiden on vaikea löytää asuntoja. Yleishyödyllinen konserni tarjoaa vuokra-asuntoja kaikkineen 53 kaupungissa ja kunnassa. Yhteensä konsernilla on yli 16 700 vuokra-asuntoa. Uusia vuokra-asuntoja hankitaan joko ostamalla yksittäisiä asuntoja tai rakennuttamalla kokonaisia vuokrataloja.

Meidät on perustettu vuonna 1985 vähentämään ja poistamaan asunnottomuutta”, kertoo Y-Säätiö-konsernin talousjohtaja Kari Komu.

Mappeja ei tarvitse enää kaivella

Pandian ja Y-Säätiön välinen yhteistyö alkoi Y-Säätiön uusiessa kiinteistötietojärjestelmäänsä. Samassa yhteydessä luovuttiin aiemmasta lainojen ja vakuuksien hallintajärjestelmästä, jonka tilalle otettiin Pandian Finance-järjestelmä.

Meillä on tällä hetkellä noin 500 lainaa. Valtaosa lainoistamme on Arava- tai korkotukilainoja. Finance oli meille hyvä siksi, että näiden lainojen lyhennysmallit olivat järjestelmässä valmiiksi sisäänrakennettuna”, Komu avaa.

”Kaikki lainoihin liittyvä tieto löytyy yhdestä paikasta sähköisessä muodossa. Se helpottaa lainojen hallintaa. Mappeja ei tarvitse kaivella. Voimme myös mallintaa esimerkiksi tulevien vuosien rahavirtoja”, Komu lisää.

”Olemme kokeneet heidän tuotteensa ja palvelunsa hyväksi”

Financen käyttöönotto sujui Komun mukaan hyvin. Hänen mielestään Y-Säätiö pääsi käyttöönoton suhteen helpolla Pandian tehdessä suurimman osan työstä. Pandian konsulteilta löytyi syvällistä ymmärrystä alasta, ja sovitussa aikataulussa pysyttiin.

Rahoitustuote oli se ensimmäinen kokonaisuus, millä lähdimme liikkeelle. Sen jälkeen on yhteistyötä Pandian kanssa laajennettu, koska olemme kokeneet heidän palvelunsa ja tuotteensa hyväksi”, Komu kiteyttää.

Budgeting-ohjelmistotyökalu otettiin käyttöön Financen jälkeen. Käyttöönotto oli helppo, koska kaikkien kiinteistöjen tiedot olivat jo valmiiksi järjestelmässä.

”Teemme kiinteistöjen budjetit tällä järjestelmällä. Sen avulla myös konsernivyörytykset on helppo tehdä. Käyttö on jouhevaa, sillä budjetointeihin ajetaan toteumat suoraan kirjanpidosta. Lisäksi käytämme apuna rullaavaa budjetointia”, Komu kertoo.

Analyysikeskus mahdollistaa kiinteistöjen keskinäisen vertailun

Y-Säätiön kiinteistöjohtaja Juha Niskanen käyttää budjetointijärjestelmää työssään päivittäin. Hänen mielestään järjestelmä on hyvin helppokäyttöinen sekä selkeä. Erityistä kiitosta saa raportointiin liittyvä analyysikeskus. Erilaiset tarkastelu- ja tarkastusmahdollisuudet helpottavat kokonaisuuden hahmottamista. Analyysikeskuksessa pääsee helposti käsiksi kiinteistöjen tietoihin.

Näin ison konsernin näkökulmasta on mahdollista tarkastella koko kiinteistösalkkua tai yksittäistä kohdetta. Kulueriä voi tarkastella aina yksittäisen laskun tasolle saakka. Järjestelmä myös varoittaa, jos jokin kulu alkaa näyttää arvioitua suuremmalta tai pienemmältä”, Niskanen kuvailee.

”Analyysikeskus reittaa kiinteistöt niin sanottuihin hyviin ja huonoihin. Pystymme havaitsemaan poikkeamat helposti ja niihin on helppo puuttua. Kiinteistöjen keskinäinen vertailu onnistuu ja näemme, mikä on hyvää ja mikä huonoa tietyssä kiinteistössä”, Komu kertoo.

”Yksittäisen isännöitsijän näkökulmasta analyysikeskus on erittäin kätevä. Isännöitsijä pystyy katsomaan isännöimiään kohteita ja voi tietojen perusteella miettiä, millaisilla toimenpiteillä kustannuksiin voitaisiin vaikuttaa, Niskanen lisää”.

Reaaliaikaista ja luotettavaa dataa

Budjetointiin liittyvässä raportoinnissa Y-Säätiölle on tärkeintä datan luotettavuus, reaaliaikaisuus sekä selkeys. Sekä Niskanen että Komu ovat olleet tyytyväisiä järjestelmästä saataviin raportteihin ja dataan. Tällä hetkellä raportointia ollaan laajentamassa myös BI-raportoinnin puolelle.

Pandian kanssa järjestelmien käyttöönotossa on aina painotettu ja panostettu datan laatuun”, Komu sanoo.

”Saatavat raportit ja data ovat erittäin luotettavia. Suurin osa tiedoista tulee jostain muusta järjestelmästä, kirjanpidosta tai kiinteistöjärjestelmästä. Jos jossakin on jokin virhe ollut, niin se virhe on kantautunut alkuperäisestä järjestelmästä, eikä Pandian järjestelmästä”, Niskanen summaa.

”Pandia on ollut meille hyvä ja asiantunteva kumppani”

Yhteistyö Pandian kanssa on helpottanut huomattavasti muun muassa rahoituksen suunnittelua, kun tarvittavat raportit saadaan yhdestä ohjelmasta. Excelin käyttö on vähentynyt huomattavasti. Koko konserni on ollut tyytyväinen Pandian toimintatapaan sekä siihen, kuinka Pandia asiakastaan kuuntelee.

Yhteistyö on sujunut hyvin. Pandian reagointiaika meidän toiveisiimme ja kehitystarpeisiimme on ollut hyvä”, Niskanen sanoo.

”Pandia on ollut meille hyvä ja asiantunteva kumppani. He arvostavat asiakasta ja toimivat sen mukaan, mikä on asiakkaalle parasta. Yhteistyömme on ollut kitkatonta. Voin suositella Pandiaa ja heidän järjestelmiään muillekin kiinteistöalalla oleville yrityksille”, Komu kiittelee.

Tämän asiakaskokemuksen on tuottanut puolueettomasti Suomen Asiakaskokemukset Oy.

Lue lisää 

Go to Top