ARA:n jälkilaskelma osa 4: Jälkilaskelman muodostaminen

Juha Varis| 2018-06-01T20:49:56+00:00 27.3.2018|

Hallituksen esityksen (HE 99/2015) mukaan yhteisöjen tulisi laatia jälkilaskelmat ARA:n mallin mukaisesti, mutta ARA ilmoituksen mukaan suositellusta mallista voidaan myös poiketa, kunhan käytetty malli täyttää lain vaatimukset. Jälkilaskelmamalli voi siis poiketa ARA:n mallista.

ARA:n jälkilaskelmamalli löytyy tästä. Samaa mallia voi soveltaa yhteisö-, tasaus-ryhmä- ja kohdetasolla (taso ilmoitetaan laskelman alussa):

  • Koko yhteisöä koskevassa jälkilaskelmassa täytetään kaikki mallin sivut 1-3.
  • Omakustannusvuokrarajoituksen alaista tasausryhmää tai kohdetta koskevassa jälkilaskelmassa täytetään mallin sivut 1-2.

Yhteisötason tiedoissa (ARA:n mallin sivul 3) kootaan ARA:n tukema osuus, vapaarahoitteinen osuus, yhteisötason investoinnit ja muu toiminta yhteen. Yhteistötason muodostamiseksi on omakustannus-vuokrarajoitusten alainen raportti koottava (ja sitä kautta myös vapaarahoitteinen osuus).

Kun yhteisötaso on muodostettu, raportti täsmäytetään taseeseen.Tämä vaatimus voi olla usein hankalaakin toteuttaa. Käytännössä tämä tarkoittaa yhteisölle sitä, että kaikki tilitapahtumat tulee kohdistaa johonkin raportin osa-alueeseen. Karkealla tasolla:

  • kohteelle kohdistuvat kulut tulee tuttuun tapaan suoriteperiaatteella kirjata kohteen omalle kustannuspaikalle
  • vuokraustoiminta tulee jakaa erilleen muusta toiminnasta (jos sellaista on)
  • muun toiminnan tuotot ja kulut tulee eritellä vuokraustoiminnasta
  • vuokraustoiminta jaetaan kahteen osuuteen: ARA:n tukemaan ja vapaarahoitteiseen
  • Yhteisön tekemät investoinnit, niiden rahoitus ja investointien realisointi jaetaan erikseen (edellisten kausien rahoitusjäämä, aktivoidut hankinnat, PTS-korjauksiin nostetut lainat, saadut avustukset jne)

Jotta raportointi olisi helppoa, kannattaa yllä mainitut olla eriteltävissä kirjanpidosta tileittäin, ettei raporttia muodostettaessa tarvitse jokaista vientiä käydä erikseen läpi. Hoitokulujen osalta tämä on useimmiten jo hyvin hallussa, mutta vastaan on tullut muutamia kohtia joissa kannattaa miettiä kirjanpitokäytäntöjen muuttamista:

  • hoitokuluja kattamaan nostettujen lainojen nostot, lyhennykset ja korot tulisi eritellä eri tileille muista lainoista
  • perusparannuskorjauksiin nostettujen lainojen nostot, lyhennykset ja korot tulisi jakaa eri tileille rakennusaikaisista lainoista
  • varautumiseen kerätyt vuokratuotot pitäisi eritellä erilleen muista vuokratuotoista kustannuspaikoittain. Jos tätä ei valmiiksi jo tehdä, tämä kannattaa tehdä kirjanpidossa eri tilille esim. muistiotositteella, jotta yhteisön ja tasausryhmän kuluvan vuoden varautuminen saadaan eriteltyä helposti.
  • aktivointeja tehdessä kannattaa miettiä miten kunnossapidon aktivointikustannukset saadaan eriteltyä kirjanpidossa muista korjauskustannuksista ja muista aktivoinneista. Näille aktivointitileille ei kannata aktivoida muita kustannuksia kuin korjauskustannuksia, jotta kirjanpidosta saadaan otettua esimerkiksi vain tiettyjen tilien taseen saldoa kasvattavat viennit.
  • aktivoinnit kannatta kohdistaa kustannuspaikalle myös taseen tileillä, jotta kirjanpidon tileiltä saadaan helposti kerättyä korjauksien aktivoitu osuus tasausryhmäkohtaisesti.

Jotta yhteisötason raportti saadaan täsmäämään taseeseen, tarkoittaa se sitä, että myös kaikki muut emoyhtiön tällä hetkellä kohdistamattomat kulut kohdistuvat johonkin yhteisötason raportoin riveistä. Jos kyse on vuokraustoimintaan liittyvistä kuluista (kuten markkinointi jne.) on ne jaettava kaikille vuokrakohteille oikeudenmukaisesti, jolloin nämä kulut näkyvät suoraan vuokraustoiminnan ja ARA:n tukeman toiminnan yli-/alijäämässä.

Vuokraustoimintaan kuulumattomat tuotot ja kulut taas näytetään sille varatussa omassa osiossaan. Tällaisissa kuluissa kannattaa käyttää kirjanpidossa yhtä tai useampaa yleiskustannuspaikkaa (esim. yhteinen, tasausryhmä A, tasausryhmä B, ei vuok-raustoimintaa jne), jotta esimerkiksi vuokraustoimin-taan kuuluvat yhteiset kulut saadaan eriteltyä kirjanpidosta helposti.

Jos haluat koko oppaan käyttöösi whitepaper-muodossa (pdf), niin pyydäthän sitä meiltä sähköpostitse (contact (at) pandia.fi) tai soita meille (010 504 1400), niin lähetämme sen sinulle.

Autamme mielellämme muutenkin raportoinnin toteuttamisessa. Pandian ohjelmistojen ja asiantuntijoiden avulla raportointi voidaan helposti jopa automatisoida kokonaan!